Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







keskiviikko 27. marraskuuta 2013

PIENTÄ SISUSTELUA

Nyt taas olen intoa täynnä kodin suhteen ja väliaikainen tympiintyminen on tipotiessään, sittenkin meillä on ihana koti ;0) Naisen mieli on ailahtelevainen, eikö se jotenkin niin mene??!!! Olemme saaneet hiukan järjesteltyä alakerran paikkoja, tavoite on että sektori olohuone, ruokailutila ja keittiö olisi jouluksi asuttavassa ja siistissä (lue: valmiissa) kunnossa. Näyttäisi siltä että suunnitelma saattaisi toteutuakin :0))










Ja arvatkaas mitä täällä on...


...tadaa...keittiön kaapinovethan ne siellä on tekeytymässä. Ovat kirjalaatikoiden alla suoristumassa, on meinaan tuo paneeli ollut vähän haastavampi materiaali toteuttaa ovia. Mutta kyllä niistä hyvä tulee, eiköhän me saada ne viikonlopuksi jo paikoilleenkin.
Sitä odotellessa keskitytään vielä muihin hommiin ja tuleviin perjantain pikkujouluihin työporukan kesken, teatteria ja hyvää ruokaa olisi tiedossa ja tietenkin mukavaa yhdessä oloa, on meillä niin mahtava joukko kasassa.

Hyvää yötä sinne ruutujen toiselle puolelle!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

IHANAA...LUNTA JA AURINKOA!!

Voi miten ihanalta luonto näyttääkään tämän pitkän synkän märän kauden jälkeen, aurinko paistaa ja valoa tulvii ikkunoista. Toivottavasti lumi tuli nyt jäädäkseen, kyllä talvella saa olla lunta.




Kyllä valo saa tähän tätiin aivan erilailla liikettä aikaiseksi ja niinpä sainkin eilen aikaiseksi paljon kotimme eteen, maalailua ja järjestelyä.




Olohuonetta pyöritelty jo monet kerrat moneen suuntaan, jospa se nyt alkaisi vihdoinkin löytää oikean järjestyksen.


Toki vielä on paljon hiemosti tavaroiden suhteen, etenkin olohuoneen toisen puolikkaan kanssa teettää vielä paljon töitä. Siksipä en siitä vielä kuvia laitakaan, mutta jospa nämä isommat mööpelit jo saisivat jäädä paikoilleen. On aika työlästä nääs siirrellä eestaas pianoa ja isoja kaappeja seinältä toiselle, mutta onpahan ainakin tullut kokeiltu :0)





Ihanaa aurinkoista talvi sunnuntaita!


keskiviikko 20. marraskuuta 2013

PIENTÄ SIEVÄÄ

Käväisin eilen pienellä happihyppelyllä kesken työpäivän ja suunnistin nokkani kohti nurkan takana sijaitsevaan ihanaan pieneen liikkeeseen nimeltään Ajaton Aika. Tarkoitus oli vain käydä tervehtimässä ihanaa kauppiasrouvaa, mutta mitä vielä...tyhjin käsin en poistunut. Tällaista pientä sievää tarttui mukaani, mutta aivan vain pientä :0)



Nyt sitten kun muuton yhteydessä onnistuin rikkomaan tämän ihanan suuren lasikuvun, niin löysin sille vihdoinkin sopivan kokoisen ja kauniin alusvadin. Kupu on niin ihana, että en ole raaskinut sitä roskiin heittää vaan olen miettinyt mitä keksisin peittääkseni tuon ikävän kolhun. Satun blogista (Aseman laidalla) taisin sen idean keksiäkin, kun vain saisin jotain aikaiseksi. Satu siellä jossain postauksessaan oli koristellut lasiesineitä ihanin tekstein... se voisi toimia tässä tapauksessa.


Tämä pieni ja kevyt lasinen kupu ja sille sopivan kokoinen alusta oli myös kiva yllärilöytö. Olen näitä juustokupu vaihtoehtoja kyllä tainnut ostaa jo muutaman aiemminkin, mutta ne ovat olleet jotenkin liian raskaita, suuria  ja kömpelöitä näin jokapäiväiseen käyttöön. Nyt jaksaa heiveröisempikin nainen tätä nostella ja mahtuu jääkaappiinkin kivasti.


Pahvilaatikollinen pieniä pulloja kiehtoi ja osan niistä otin koristamaan meidän ikkunalautaa. Näihin on kiva laittaa kesällä vaikkapa pienet kukkaset pihamaalta.


Kukista puheenollen, sain taas viime viikonloppuna ihanan ruusukimpun omalta armastukseltani. Huomioikaa sana TAAS, se nimittäin pitää aivan paikkansa. Olen tässä saanut jo useampana viikonloppuna kukkia, pistää kuulkaas miettimään että olenkohan hänen mielestään niin kiltti ja ihana vai täytyykö tässä alkaa jo epäilemään että mitä pahaa se mies on oikein tehnyt??!! ;0))


 Ei kait sentään, hän vain on niin harvinaisen ihana ja huomaavainen mies...pus pus!!

Ulkona paistaa aurinko ja mielikin mitä virkein lähteä taas työn pariin. Ihanaa keskiviikko päivää ystäväiseni, palaillaan!


sunnuntai 17. marraskuuta 2013

NO HUH HUH MIKÄ LAUANTAI ILLAN PÄÄTÖS

Tulipahan taas uusi kokemus elämään lisää kun lauantai illan ratoksi käväisi palomiehet kyläilemässä. Olipahan yhen sortin tapahtuma tämäkin. Kaikki alkoi tästä...


Olemme kotosalla muutaman päivän aivan kahdestaan miehekkeen kanssa, tytär lähti Helsinkiin muutamaksi päiväksi siskoni luokse. Niinpä vietimme laatuaikaa kahdestaan ja sytyttelimme saunan jälkeen kynttilöitä ja tulen takkaan. Ykskaks tuli alkoi käyttäytymään todella oudosti ja savua alkoi tupruttamaan sisään. Hormista tipahteli jotain ja ulos mentyämme tarkastamaan tilannetta, tuli piipusta kipinöitä. Totesimme että nyt taitaa olla kysymys nokipalosta piipussa ja eikun kysymään palolaitokselta miten toimia.

Niinhän siinä sitten kävi että komeita miehiä tuli pillit huutaen oikein kahden ison paloauton verran tarkastamaan tilanteen. Saimme onneksi huokaista helpotuksesta, kaikki hyvin ja palokin jo sammunut. Kyllä muuten säikaytti ja opimme tästä... HUOLEHTIKAA PIIPPUJEN NUOHOUKSESTA ja polttakaa kunnon puuta!!!

Loppu ilta sitten menikin ihmetellessä tapahtumaa ja huojentunein mielin saimme mennä nukkumaankin. Kaikkea sitä sattuu!!

Loppuun vielä vähän kevyempää asiaa, näin sijottui uusimmat löydöt ja kuusi kotiimme.


Pannulaput...


piparimuottipurkki...



...ja kuusi



Ihanaa sunnutai iltaa!!

lauantai 16. marraskuuta 2013

PIKKUISEN JO JOULUUN VIITTAAVAA

Näinhän se on...joulu lähestyy ja muutama lahjakin on tullut hankittua. Kotona jouluntuntua tai sen lähestymistä aloitellaan varovasti ja pikkuhiljaa. Pihakuusi ja purkkikuusi hankittuna, kiitos siitä kuuluu miehelleni. Kuusia ei onneksi kovin kaukaa tarvitse hakea, siinähän niitä kasvaa heti koti kulmilla.



Harvoin tulee liikuttua lauantaina kotoa mihinkään, mutta kun kerran yhden työreissun lähdin tekemään niin päätin samalla käväistä kirpparilla. No jotainhan sitä tahtoo aina löytyä ja niin tälläkin kertaa :0)


Nämä rujot vanhat purkit ovat myös heikkouteni, pari lisää kokoelmiini. Lasipurkin alla olevat virkkaukset ovat patalappuja. Kahvipurkin päällä oli laitettu selostus sen historiasta. Talkookahvia myytiin 1930 luvulla, rahaa kerättiin Olympia stadionin rakentamista varten.



Olen mukana talkoissa näin pikkuisella viiveellä :0)

Heissan taas!

perjantai 15. marraskuuta 2013

APPELSIINI JUOMAA

Olen heikkona näihin vanhoihin pulloihin, vaikka nyt niin erityisemmin en niitä kaytäkään. Aina silloin kun eteen sattuu siisti ja max 3€ maksava, niin silloin se lähtee mukaani. Yhtään etiketillä varustettua en omista, maksavat yleensä aina enemmän ja vaähemmän niitä vastaan tuleekaan. Eilisellä reissulla nyt kuitenkin tuli vastaan kivan näköinen appelsiinijuoma pullo ja mukaan otin vaikka jouduinkin maksamaan vähän enemmän kuin tuon 3 euroa.


Siellähän se komeilee astiakomeron ikkunalla...



Leppoisaa viikonloppua!

torstai 14. marraskuuta 2013

JUU EI!!!

Tuleeko teillä hyvät muut naiset samanlaisia tuntemuksia kotiin liittyen kuin minulla joskus. Kertakaikkiaan mikään...ei niin MIKÄÄN tunnu enään näyttävän hyvältä vaikka miten päin vääntäisi. Olen todella kyllästynyt tähän muutto/remppa kaaokseen, en pääse laittamaan oikein mitään kuntoon ja paikoilleen. Olen myös täynnä tätä tavaramäärää, en edes pysty purkamaan kaikkia pois laatikoista ja valkkaamaan sieltä
parhaimpia käyttöön. KÄÄK...tulisipa joku ja laittaisi kaikki valmiiksi slim...tuosta vaan!!
Olohuoneen järjestys humpsautettiin toisin päin ja veikkaampa (olen onneksi saanut siihen jo luvatun avunkin), että viikonloppuna ne humpsautellaan takaisin toisin päin. Eihän se vaadi kuin pianon ja helevatan painavan kaapin raahausta pitkin lattioita. Onneksi meillä on kestävät lattiat :0)






 ...ja tähän kaikkeen on kaksi syytä. Tämä...


...ällötys uloke seinässä, joka nyt vähintäänkin tulee muuttamaan väriä lähipäivinä. Ja sitten tämä...


 ...samperin televisio (on piilossa sentään kaapissa).  Ongelmahan on siinä, että tv-kaappi ei voi olla tuon ällötysulokkeen kohdalla ja näinpä sohvan suunta pitäisi olla tämä mikä se nyt on. Ja rautasohva taas ei näytä hyvälle tuon ulokkeen kohdalla ja muutenkin tummat kalusteet eivät ole oikein mukavia tuolla suht hämärässä tilassa. Tyyli on kaksi aivan eriversiota olohuoneen kahdella seinustalla. Ei näyttänyt siltä kun olivat toisin päin. KÄÄK!!!! Kalusteetko tässä nyt sitten vielä pitää alkaa uusimaan...(hih...vai luovutaanko televisiosta???) No sehän ei käy, miten muuten näkisin Suomein kauneimmat kodit ohjelman??

Ongelma se on tämäkin kaiken muun keskellä, palaillaan kunhan selviän tästä!

tiistai 12. marraskuuta 2013

JO VALKENI

Näin pimeän aikaan tarvitsee monenlaista valonlähdettä, vaikka hämy tunnelmissa viihdynkin. Keittiössämme on vain pieni ikkuna, joten eritoten tämän tilan valaistus on ollut meillä yhä puutteellinen. Sähkömiehen visiitin jälkeen ei enään pistorasioista ole asia kiinni, vaan pelkästä saamattomuudesta. Tänä aamuna hermostuin tilanteeseen ja kokeeksi ripustin pari vaihtoehtoa kattoon vain testattavaksi miltä valo näyttää tässä kohdin. Yllätys, kruunu näytti ihan hauskalta tässä pienessä tilassa ja antaa valoa riittävästi. Olkoon siinä ainakin toistaiseksi :0)



Tämä toistaiseksi on meillä aika käytetty sana tänä päivänä...toistaiseksi tapetti, toistaiseksi järjestys jne.


Täällä Oulussa on aika sika ihana osto- ja myyntiliike Sininen Pysäkki. Tulee vain käytyä aika harvakseltaan, mutta ehkä parempi niin. Vaarana on tarttua mukaan kaikennäköistä ja sitä näköistähän meillä riittää jo entuudestaan pahvilaatikoihin pakattuna. Mutta näin kävi, eilen käväisin ja tämä on tulos...


Arabiaa halavalla ja pikkuruinen vanha lamppu löytää aina paikkansa meidän kotoa.


Juuh, tällaista tällä kertaa. Nyt reippaana kipaisen työn pariin, mukavaa tiistaita!