Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt yhden teinin sekä yhden nuoren herran äiti ja ihanan miehen vaimo, jonka sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogissa seuraillaan myös näiden veijareiden touhuja ja kommelluksia.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







tiistai 19. toukokuuta 2015

KEVÄÄN TUOMIA IHMEITÄ

Kevät tuo taas tullessaa monenlaista ihmeteltävää karvaisille ystävillemme, ötökät ja muut eläimet jotka ovat heräilleet talvihorroksistaan sekä miehen puuhailut perhojen parissa...



Yleensä kissoilla ei ole lupa olla ruokapöydällä, mutta ei toista hennonnut ajaa poiskaan, kun oli niin mielenkiintoista katsottavaa :)
No niinpä siinä sitten kävi, että mitä Kerttu edellä niin Maunonkin piti päästä myös touhuun mukaan...



...niinpä...kissat eivät saa olla ruokapöydällä!!

Ulkona viihdytään joka päivä ja siellä sitä ihmettelyä vasta riittääkin. Siili ystävämme on taas liikkeellä ja utelias mokoma uskaltautuu vähän liiankin rohkeasti tulemaan kissojen luokse.



Hei hei siili...


...sinne meni : )

lauantai 16. toukokuuta 2015

IHAN PAKKO

Vaikka ulkona onkin aikaslailla viileetä mutta vettä ei sentään enään sada, oli ihan pakko uhmata säätä ja hakea muutama kukkanen pihalle. Pitäähän se kesä saada vaikka väkisin ja eihän se ilman kukkia tule ; )







Samalla reissulla kävimme hakemassa Limingan kirpparilta ostamani vanhan ompelukoneen, josta sitten samalla löytyi myös tarakalla oleva puulaatikko ja pari maitotonkkaa portinpieleen.




Pikkuhiljaa paikat kohenee myös talon ulkopuolella, aidat on maalattu, kärrynpyörät tervattu ja nyt vähän korjaillaan ja maalaillaan talon seiniä sieltä missä siihen on tarvetta.


Ihmeittenaika ei ole ohi, talveksi ehkä enemmänkin unohtunut runkoruusu näyttää tekevän lehtiä...hmm, tämä on mielenkiintoista nähdä miten ruusu tästä virkoaa.






Lumihiutale ei onneksi ole kovin herkkä paleltumaan, joten en aio niitä sisälle yöksi kantaa. Hyvin on säilynyt ruusutkin ja orvokithan nyt ei pienestä kylmyydestä pahastu ainakaan.




Varaston kätköistä on kaiveltu esiin jotain pieniä juttuja jotka vaan nyt niin kuuluu meidän kesään...


Leppäkertut olemme maalanneet lasten kanssa yhdessä kun he olivat pieniä. Vuosia ne on kulkenut mukana paikasta toiseen ja niistä on kehkeytynyt oikeita aarteita minulle.



Minusta on hauskaa se täällä meidän asuinpaikassa, että olemme lähellä kaupunkia mutta siltikin maalaiselämä on niin lähellä...


Monessa talossa täällä on hevosia ja peltoja löytyy monesta paikkaa. Kesällä maisemat ovat hyvin idyllisiä ja voi melkein kuvitella asuvansa jossain kauempanakin. Kyllä on niin ihanaa kun tulee taas kesä!!

Ihanaista lauantaita!

torstai 14. toukokuuta 2015

PUUTTUVA PEILI

Portaikossa ollut peili siirtyi tässä taannoin toiseen sopivaan paikkaan ja siitä lähtien se kohta seinästä onkin huutanut tyhjyyttään ja puuttuvaa peiliä. Vaikka niitä kyllä olisikin pinossa omassa varastossa odottamassa paikkojaan, mutta eipä juuri sopivaa tähän kohtaan. Sitten tuli mieleen yksi peili joka on ollut pitkään myynnissä Järki kirppiksellä, se saattaisi olla aika hyvä ja niinpä sitten menin katsomaan sitä aivan uusin silmin.


Ja oikeassa olin, se on juuri hyvä tähän. Siellä kaiken muun roinan (anteeksi...aarteiden) keskellä se ei näyttänyt mitenkään hemaisevalta, mutta itseasiassa sehän on aika kaunis. 
Aika hauskaa miten nykyään löytää oikeastaan kaiken "puuttuvan" kirppareilta, hienoa että kierrätys on tullut muotiin. Sillä on ollut myös sellainen aika elämässäni että en olisi voinut kuvitellakaan meneväni kirppareille, saatikka että olisin ostanut jotain toisten vanhoja tavaroita : )


Nämä löysin myös samalla käynnillä, eihän sitä nyt malttanut olla kiertämättä läpi hyllyjä kun kerran sinne menin pitkästä aikaa. Rullat ovat vähän isompia kuin aiemmat jo olemassa olevat, joten mukaan vaan...




...samaan matkaan lähti myös kaunis liina. Huh huh...kyllä kirpparit ovat pullollaan kaikenlaisia aarteita, kuten mm. tämä Kärsämäeltä löydetty valokuva kopio suloisesta pikkutytöstä.




Toisen romu on toisen aarre...näin myös tämä Oulaisten kirpparilta löytynyt kiva (sopivan patinoitunut) kyltti...


...joka sitten olikin vaateharja, en vain ensin sitä huomannut koska osat olivat irti toisistaan.


Saa nähdä kumpaa virkaa se tulee meillä toimittamaan : )

Sadesää ei houkuttele ulos, mutta nautitaan ylimääräisestä vapaasta leppoisin mielin. Mukavaa helatorstaita!

maanantai 11. toukokuuta 2015

TEKI MIELI KOKEILLA

Pieni askartelija herää pikkuhiljaa henkiin, ennen olen ollut hyvinkin innokas näpräilijä...etenkin minimaailma oli jossain vaiheessa todella rakas harrastus. Uusimmassa Jeanne d`Arc Living  lehdessä oli tuunausvinkki ja halusin aivan mielenkiinnosta kokeilla tätä ohjetta. Hauskaa puuhaa, vaikka en nyt yhtään taulua kaivannutkaan kotiin. Jospa vaikka lahjaksi jollekin sopivalle ehdokkaalle joskus.

Tästä se lähti...


...taulut kirpparilta...


Kehyksiin ensin musta maali...


...ja maalausten päälle vintage beige maali, tämä vaihekuva jäi ottamatta. Kun maali oli kuivunut, maalasin uuden paksun kerroksen samaa väriä ja sen päälle asetin tulostetun kuvan  tulostuspuoli alaspäin.



Nyt maalin annetaan kuivua rauhassa. Seuraava vaihe olikin varovainen paperin poisto pinnasta, jolloin ainoastaan kuva jää kuivuneen maalin pintaan. Paperia kostutetaan varovasti ja irrotellaan pikkuhiljaa.



 Maalasin myös kehykset beigellä maalilla...


...ja sopiva hionta antamaan hiukan ilmettä lisää.



Lopuksi vielä vaha päälle ja kuvat paikoilleen kehyksiin.



Hauskaa puuhaa, täytyy ehkä suunnitella jokin uusi projekti...ehkäpä jostain omista valokuvista??

Ohjeet löytyvät siis täältä JDL:n uusimmasta lehdestä


Joskus on niin mukavaa päästä kokeilemaan jotain uutta, sopivan pientä ja helppoa!