Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







lauantai 13. tammikuuta 2018

SAMAT KUJEET

Samat on kujeet alkaneenakin vuonna, siitä ei päästä mihinkään! Kodin sisustus muuttaa muotoaan tämän tästä ja löytöjä tuppaantuu eteen väkisinkin. Vaikka en olekaan pitkiin aikoihin enään harrastanut mitään massa aarteenetsintää, tulee sitä silti aina välillä poikettua paikoissa missä näitä aarteita nenän eteen tupsahtaa. Olen vältellyt enään ostamasta mitään vain siksi että löytö on kiva, tavaran täytyy todellakin puhutella minua tai sille on selkeä tarve. Kotimme pursuaisi muuten liitoksistaan, onhan tuo nähty että mitkään neliömäärät eivät riitä ihan kaikkeen ; ) Siltikin sitä sortuu välillä ja jostain on luovuttava... tällä hetkellä kodissamme on ylimääräisiä kaappeja ja en oikein tiedä mille niistä raaskisin heittää hyvästit. Mieheni sanookin että kotimme on kuin suoraan antiikkiliikkeestä, sillä väliaikaisesti (toivottavasti) kaappeja on rivissä useampi odottamassa kohtaloaan tai sitä oikeaa paikkaa. Parikin uutta upeaa komistusta on tullut hankittua, mutta laitan kuvia vasta sitten kun ne ovat arvoisellaan paikalla. Kemin kirpparilta tein muutaman puhuttelevan löydön, ihan pientä vain...


Nalle riepu reppanainen oli pakko pelastaa hyllyltä parempaan talteen. Elämää se on ennättänyt nähdä kauemmin kuin minä, olisi kiva tietää kenen hellässä hoivissa nalle on saanut olla ennen kuin on päätynyt kirpputorin hyllylle. Sillä voisi olla monta tarinaa kerrottavanaan jos vain osaisi puhua, mutta iloisen näköinen hän ainakin on : )


Nämä jyhkeän kokoiset avaimet ovat monesti aika hinnakkaita, siksipä ne on napattava talteen kun kohtuu hinnalla eteen tulee. Painava ja kookas, ei mahtuis taskuun yhtä sulavasti kuin tämän päivän avaimet... mutta ei myöskään ehkä häviäisi yhtä helposti!




Nämä kivat paksua lasia olevat kehykset puhuttelevat, etenkin jos hinta on 0,20 euroa!!!

Viikko taaksepäin luonamme kävi vierailulla mukava pariskunta Kokkolasta ja tuliaisina sain ihanan kalenterin ja huumaavan tuoksuisen saippuan.



 Kiitos Heidi!!! Antik Helenistä näitä saa jos itsellesi haluat : )

Posti toi myös jotain kaunista ja lämmintä...



Olen ehdottomasti villasukka-ihminen, pidän niitä kesät talvet. Kiitos Pepi jälleen!!

Mukavaa viikonloppua!

perjantai 5. tammikuuta 2018

MENNYTTÄ JA TULEVAA

Niin se taas vuosi vaihtui ja on aika miettiä mennyttä ja tulevaa. Mennyt vuosi oli surullinen, se jää ikuisesti mieleen... vuonna 2017 olen menettänyt rakkaan isäni. Tämä vuosi tuntui olevan kuolemaa täynnä, miten monta tuttua ja tutun tuttua poistui täältä. Tiedämme että se kuuluu elämään, mutta sitähän ei tahdo hyväksyä kun se eteen tulee.
Mutta on vuoteen kuulunut paljon hyvääkin, näinhän se elämä kulkee ja kun sen oikein oivaltaa on sillä paljon annettavaa. Päällimmäisenä tulee mieleen lasten onnistumiset, toki myös epäonnistumisetkin, mutta kaikki on nyt hyvin molemmilla. Saan olla onnellinen perheestäni ja terveydestä sekä siitä että kaikilla on työtä, itse rakastan ainakin omaani. Tämäkin vuosi alkoi todella kivalla konferenssilla Tampereella, olimme koko suomen kööri kasassa ja ohjelma oli jälleen mitä mukavinta. Se sisälsi mm. laseraseilla sotimista, stand up koomikkoa, todella hyvää ruokaa ja tottakai hyvää seuraa... on meillä mahtava tiimi, todellakin voi sanoa että mekin olemme yhtä perhettä!!
Kotona minulla on maailman ihanin ja kiltein mies joka on vielä kaiken päälle kätevä käsistään. Tälläkin hetkellä hänellä on menossa aikas kiva projekti autotallissa, mutta siitä kerron vasta myöhemmin. Myös nämä kaksi mahdottoman hellyydenkipeää karvakasaa antaa iloa elämäämme, vaikka jälleen vuosittaisen eläinlääkärin tarkastusten ja huoltojen myötä meni mojova summa rahaa. Hyvä taas muistutella tyttären koirakuumeeseen, että lemmikeistä on todellakin myös paljon vastuuta ja kuluja.



Uuden vuoden otimme vastaan aivan kaksistaan rauhallisissa merkeissä kotona, omalta pihalta pääsi näkemään aivan riittävästi raketteja. Yhtään onnistunutta kuvaa en siitä ilosta onnistunut saamaan, mutta jo pelkästään lyhdyt pihalla ilahduttavat joka kerta yhtä paljon.



Vähäiset joulukoristeet ovat vielä paikoillaan ja kukkaset näyttävät aloittavan uuden kierroksen...


Joulun aikaisia herkkuja on vielä jäljellä, en tiedä mihin oikein joudumme noiden varastossa olevien suklaarasioiden kanssa!! 


Samat kujeet jatkuvat entiseen tapaan, eli sisustuksen kanssa vensklaaminen ei vähene yhtään eikä oman mielen muuttuminen taida olla koskaan hallittavissa : )


Vihreä muuttui kerman valkoiseen tällä kertaa ja mikä hauskinta, en ole vieläkään oikein varma valinnastani.


Luulen että se ratkeaa vasta kun saan vaihdettua tapetin ym. mahdolliset muutokset kaapin ympärillä. Tällä mennään nyt, tapettia olisi jo pariinkin huoneeseen jemmassa kun vain saisi innostuksen itse tapetointiin. Onneksi nämä puuhat eivät karkaa mihinkään, joten odotellaan sitä tarmonpuuskaa vielä ihan rauhassa.

Mukavaa tulevaa viikonloppua teille ja oikein ihanaa alkanutta vuotta!

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

ÄIDIN TYTTÖ

Vaikka uuden vuoden aatto olisi varmasti nyt enemmän sopiva aihe, niin siitäkin huolimatta on aivan pakko tulla välillä päivittämään tyttären koti projektia. Kaksi höperöä naista kun laittaa tuulemaan, niin eihän siitä voi kun syntyä ihana koti. Ei ole omena kauas puusta pudonnut, tuntuu olevan sisustaminen verissä : )




























Tulipahan taas kuvia, mutta mitään en raaski poiskaan jättää : ) Sisustaminen jatkuu vielä himpun verran, kyllä kelpaa neidin huusholleerata omassa pikku kodissaan. Hänellä on niin varma oma maku ja ei kyllä yhtään moittiminen hyvästä tyylistä!

Nyt Uutta Vuotta vastaanottamaan, mukavaa iltaa ja vuoden vaihdetta!

perjantai 29. joulukuuta 2017

KIVA PIENI SISUSTUSPROJEKTI

Niin vain kävi että tyttären asuminen Tampereella jäi lyhyeen, niin kuin kaikki tiedämme elämäntilanteet saattavat muuttua hyvinkin pian etenkin nuorten kohdalla : ) Kahdesta vaihtoehdosta Oulu voitti tällä kertaa, vaikka ero hyvistä ystävistä ja työkavereista ei ollutkaan helppoa.
Mutta asioilla on tapana järjestyä (todella viisas sanonta ja minun voimalauseeni vuosien takaa jonka opin Kaija ystävältäni), olen todennut että näin se vaan tuppaa olemaan... tavalla tai toisella!

Viikon sisällä olimme löytäneet uuden ihanan kodin ja monta hyvää löytöä tori.fi sivuilta sekä alennusmyynneistä, sillä vaikka tavaraa tuntui olevan muutossa yllättävän paljon on meillä käytännössä siltikin hankittavana melkein kaikki. Muuttokuormassa oli lähinnä astioita, mattoja ym. pienempää tavaraa, huonakaluja vain yksi kaappi, korituoli ja suuri peili. Voitte uskoa miten innoissaan tällainen sisustushöperö on kun pääsee jälleen touhuamaan yhden pikkuasunnon pariin : ) Koska olen auttanut poikaa kodin perustamisessa, haluan sen tehdä tasapuolisuuden nimissä myös tyttären kohdalla. Minulle on tärkeää että molemmilla on ihan oikeat kodit missä viihtyy ja pääsee toteuttamaan omia ideoitaan. Hauskaa miten erilainen maku molemmilla on sen suhteen ja minusta onkin hauska hypätä heidän maailmaansa, sillä todellakaan he eivät halua kumpikaan samanlaista kuin äidillä (höh!!)











Tytöllä kävi todella hyvä tuuri asunnon suhteen, lyhyt matka keskustaan ja työhön sekä läheinen ystävä noin puolen kilsan päässä... kaikki tarpeellinen sopivan matkan päässä. Talo ei ole kuin muutaman vuoden vanha, omalla saunalla varustettu pieni nätti asunto jossa kiva pohjaratkaisu. Kesällä lisähuoneena on mukavan kokoinen lasitettu parveke.




Asuinalue on rauhallinen vaikka taloja onkin paljon, oikein viihtyisää kaupunkiasumista. Tässä kuva pläjäys alkumetreiltä, kiva nähdä miten koti tästä rakentuu. Kaikki postaukset on tietysti tyttären luvalla täällä, kiva että olen siihen luvan saanut.
Mukavaa viikonloppua ja vuoden viimeisiä päiviä!