Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt yhden teinin sekä yhden nuoren herran äiti ja ihanan miehen vaimo, jonka sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogissa seuraillaan myös näiden veijareiden touhuja ja kommelluksia.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







tiistai 25. elokuuta 2015

MARKKUUN RYHMÄPUUTARHA

Pari viikkoa sitten oli Oulun Saarelassa ryhmäpuutarhalla avoimetovet ja mikäpäs sen mukavampaa kuin kierrellä ihastelemassa ja kurkkimassa pieniin mökkeihin ja pihoihin. Voisi sanoa, että tunnelma paikalla oli niin juuri sitä kuin sen soisi kesällä olevankin, aurinkoa, lämpöä, rauhaa ja iloisia ihmisiä...ja perinteinen pelimanniorkesteri oli kuin piste iin päälle!
























Alue on aikalailla erilainen kuin Äimänraution siirtolapuutarha, jossain määrin ei minusta aivan niin viehättävä, mutta toisaalta täällä on monta asiaa taas aivan ehdottomasti paremmin. Älkää siis loukkaantuko mökkien omistajat jos täällä satutte vierailemaan. 
Tässä niitä eroja minun näkökulmastani: Saarelan alue on 70-luvulta, joten mökkien mallit ovat sen mukaiset ja jostain syystä täällä on todella tarkasti rajattu mökkien ulkonäkö...eli kaikki ovat samanlaisia ja näköisiä...hiukan tylsiä. Tässä siis miinus yksi ja tässä toinen: En nähnyt yhtäkään oikein rehevää pihaa, mikä minusta kuuluu asiaan siisrtolapuutarhassa. En tiedä onko sekin jotenkin kiellettyä tai rajattua tällä alueella, vai eikö sitten kukaan ole niin innostunut laittamaan sen tyylistä pihaa? 
Mutta kaunista oli, siitä ei ole kysymys. Mökit ovat rakennettu väljemmin ja tässäpä sitten tuleekin ne suuret plussat: Ah mikä ihana rauha, ei paljoa kuulunut liikenteen ääntä! Alue sijaitsee joen varrella, joten uimaan ja veneilemään pääsee tuosta vaan. Joten...jos saisimme meille tällaisen oman pikkuparatiisin, niin päätyisimme luultavasti juuri tänne! 
Syystä että...








Mökistä ja pihastahan saa tehtyä millaisen vaan oman maun mukaan, vaikka rajoitteitakin olisi. Jospa sitten joskus, kun emme enään halua asua omakotitalossa???

Niin, ja vielä ne pelimannit...


Hyvin soittivat, olisi niin tehnyt mieli tanssia. Kiitos tästä tapahtumasta Markkuun väelle!

lauantai 22. elokuuta 2015

JA JÄLLEEN UUSIA AARREPAIKKOJA

Viikko on vierähtänyt taas joutuin, siinä olen ennättänyt käydä paripäivää Rovaniemellä ja Raahessa yhden pävän. Oli todella kiva käydä hiukan pohjoisemmassakin, ei täältä tarvitse kovin kauas ajaa kun alkaa jo tulla poroja vastaan. Rovaniemellä olin pääsääntöisesti töissä tietenkin, mutta ennen kotiin lähtöä käväisin parilla kirpparilla. Ja voi jösses, kylläpä siinä riittikin kiertämistä! Kyllä olisi löytynyt vaikka miten mahtavaa vanhaa tavaraa ja huonekalua halvalla, onneksi autooni ei mahdu aivan kaikki kyytiin. Nämä paikat missä ennätin käydä, olivat Vintikka ja Varastotienkirppis. Kannattaa käydä jos pohjoisessa liikutte!




Rörstrandin iso kulho 4 €, pienempi kulho 2 € ja kannu 1 €, kannun kahva oli kyllä liimalla korjattu, mutta sopii kesäkukkamaljakoksi. Näiden lisäksi mukaani lähti viidellä eurolla vanhaalasia, kakkukupu alustoineen...



Rovaniemi on muutenkin kiva paikka, taidan mennä uudestaan piakkoin. Raahessa käydessä on aivan pakko käydä mutka Saloisten seuramäen kirpputorilla, olen tehnyt sieltä aika monta hyvää löytöä ja niinpä tälläkin kertaa.




Kaunis rahi jossa säilytyslaatikko istuimen alla...


...hintaa 25 €. Kangas vain vaihtoon...


 Kumpi puoli???


Valkoinen vei voiton...



Viikonloppu saadaan nauttia vapaista ja helteistä ja ensi viikolla sitten matkaankin pitkästäaikaa Kajaaniin. Kiva sielläkin on käydä välillä, nähdä ystäviä ja tietysti omat vanhemmat. Taidampa piipahtaa aseman laidallakin : )

Nautitaan auringosta kun vielä saadaan!

sunnuntai 16. elokuuta 2015

PAREMPI MYÖHÄÄN KUIN...

...ei milloinkaan, onhan se kiva että saadaan nauttia edes nyt lämpimistä säistä! Suu hymyssä ollaan töitä tehty, kyllä loma on tehnyt tehtävänsä...rakastan työtäni vieläkin enemmän!! Ihanat ihmiset, erilaiset paikkakunnat ja maisemat...vaihdoin autonkin, joten matkanteko sujuu entistäkin nautinnollisemmin. Se on sentään minun työvälineeni, joten ensimmäisen kerran elämässäni olen todellakin vaatinut autolta joitain tiettyjä ominaisuuksia mitä sen haluan täyttävän.
Viikolla Oulaisissa käydessäni, ihailin tienvarsien kukkaloistoa, rakastamani päivänkakkarat olivat todellakin valloittaneet pientareet. Päätin että paluumatkalla kerään kimpun mukaani kotiin viemisiksi, tarvitsen vain sakset!


No sehän ei ollut ongelma, Oulaisiin oli juuri avattu uusi kirppari ja sieltähän ne sitten löytyivät. Hyvin näillä sain kukat leikattua mukaani, mahtoi ohikulkijoilla olla hauskaa kun katsoivat jakkupukuista rouvaa poimimassa tienposkessa kakkaroita ; )



Kävin myös tietenkin lempikairpparillani ja se ei pettänyt tälläkään kertaa! Matkanvarrella poikkesin myös parilla kotikirpparilla ja sieltä tein myös yhden loistavan löydön, palaan siihen seuraavalla kerralla.



Lamppu roikkuu vielä varaston katossa, eipä sitä tiedä vaikka se sinne jäisikin. Olen nimittäin alkanut harkitsemaan, että tekisinkö tänne jonkinlaisen kesämajan.




Tila vaatisi vain kunnon puunauksen, ihanat pienet kapat kahteen ikkunaan ja vähän maalia joihinkin kohtiin, mutta ehdottomasti ei näihin ihaniin kuluneisiin seiniin. Täällä olisi aika ihana viettää myös iltoja kynttilöiden valossa...tätä sietää miettiä tosissaan!
Kukkia tuli poimittua myös lisääkin eilisellä kivien haku reissulla...



Eiliseen päivään sisältyi myös rompetori Hiukkavaarassa, on muuten vielä tämänkin päivän jos joku vielä sinne halajaa. Tällaisilla säillähän menestys on taattu, myyjiä ja iloisia ihmisiä riitti. Löytöjäkin tein, vaikka niin vannoinkin että alan lakkoon tältä osin...mutta tiedättehän te minut!







Kruunu oli niin hellyttävän kulahtanut yksilö, että pääsi juuri sen vuoksi meidän pihalle : )




Siellä se nyt on "hienojen rouvien kahvittelupöydässä"


 Nyplätty pitsiliina pääsi toistaiseksi kaunistamaan lasipurkkia...



Kun kohdalle sattuu kauniita kuvia, lähtevät ne oitis mukaan




Tällä kertaa muutama komea herrasmieskin liittyi kokoelmiin. Ja kun maatalossa asutaan, niin en voinut millään vastustaa tätä komeaa traktorinpenkkiäkään...



Tässähän tätä aarretta taas oli jos jonkinmoista, mutta vielä olisi yksi näyttämättä...














Komea kookas kello 1800-luvulta, ei toimiva mutta kaunis koriste. Kelloon kuuluu mukaan vielä kaksi todella raskasta punnusta minkä avulla kello on toiminut, joten se kertoo jotain sen iästä...vanha on.
Täältä löydätte hiukan historiaa tiivistettynä erilaisilla mekanismeillä toimivista kelloista ajansaatossa, aika mielenkiintoisia systeemejä.

Ei ollut hullummat rompepäivät, monenlaista aarretta sinne vielä jäikin toisten iloksi. Tänään on vuorossa Markkuun ryhmäpuutarhan (siisrtolapuutarhan) avoimet ovet tapahtuma, täällä en olekaan aiemmin käynyt. En oikeastaan edes ole tiennyt, että täällä Oulussa on toinenkin tällainen paikka. Kivaa päästä fiilistelemään ja säähän on taas mitä upein tällaiselle tapahtumalle.

Aurinkoista sunnuntaita!