Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 30. marraskuuta 2015

USKOMATONTA!

Kaksi kuukautta on hurahtanut, huomen aamuna saadaan Espanjan seikkailijatar kotiin. Työharjoittelu on tehty loppuun, vaikka aina se ei ole ollut helppoa kun koti-ikävä vaivaa ja töitä on tehty todella paljon. Olen kyllä niin ylpeä tytöstäni, en minä vaan olisi uskaltanut lähteä!
Vaikka tämä aika onkin mennyt nopeasti, siltikin tuntuu kuin olisi iäsyys kun viimeksi nähtiin. Myös tämä aika olisi ollut aikaa tehdä yläkerran remonttia, mutta laavukin piti saada valmiiksi ennen pakkasia. Niinpä vähän kiirettä pukkasi, että saatiin neitokaisen huone edes johonkin malliin kuntoon ja siivottua. Halusin hiukan sisustaa jo yhden nurkan huoneesta, jotta yllätys olisi hiukan mukavampi...hän kun ei tiedä mitään tästä meidän puuhastelusta : )









Paljon on vielä tekemistä, mutta nyt ollaan siinä vaiheessa että valmiista on jo toivoa. Toivottavasti tyttö tykkää huoneestaan!



Että näin, aamulla virkkuna lentokentälle : )

Öitä!

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

PÄÄTÖKSIÄ

Ei ole ollut helppoa, mutta johonkin on päädyttävä. Neljä vaihtoehtoa ja siitä saa vain yhden, miksi ei kaikkia??? Tällä kertaa Tapettitalo yllätti, vaikka ensin sain taas huonoja uutisia...juuri näitä malleja ei saa : (
Pienen tarkistuksen jälkeen iloisia uutisia, sittenkin saa...Lummetta kylläkin vasta ensi vuoden puolella, mutta kuitenkin saa!!! Siis...vaikeusaste vaikeutui, yhä on valittava neljästä. Mallit ovat pyörineet eri kohdissa seinää ja päätös on tehty...



...jos ei vielä tule viimehetken muutosta...




Olin jo päättänyt valita keltaisen ruusun, kunnes mies pääsi sanomaan oman mielipiteensä...arghhh...tämä ei ole helppoa!!



Paljon on saatu edistystä viikonloppuna, seinät ovat pystyssä ja näin ollaan taas päästy suunnittelussa eteenpäin. Vieläkin mietin pariovien aukeamis suuntaa, mutta onneksi sitä ei tarvitse vielä päättää.


Välillä täytyy vähän sisustaa, jotta voi tehdä tarkempia mittauksia ja saan paremmin hahmotettua värimaailmaa ja mittasuhteita : )


Vaatekomero valmistuu...



Ovea piti lyhentää yhden peilin verran, nyt se on sopivan kokoinen. Aikamoinen homma täällä on vielä edessä ennenkuin kaikki on valmista...




...mutta nyt jo näyttää lupaavalle, kyllä se tästä : ) Olohuone on lastattu...


...huonekaluilla, tää on nyt tätä...huoh!! Siltikin nautin tästä, lopputulos palkitaan toivon mukaan onnistuneilla valinnoilla. Pakkohan sihen on uskoa, joten tästä jatketaan. Mukavaa alkavaa viikkoa!

tiistai 17. marraskuuta 2015

TÄHÄN ON PÄÄSTY

Taas voi vaan todeta, että pikkuhiljaa se etenee ja ollaan siinä pisteessä että voi jo alkaa hiukan hahmottamaan mitä tuleman pitää. Tapetti malleja illan katsellut ja päässyt siihen pisteeseen että joku se on näistä neljästä (kolmesta) mikäli näitä on nyt saatavana. Tapettitalon miinus on siinä että kaikkia tapetteja ei aina tahdo olla tarjolla. Mutta suht helppoa on ollut valinta, sillä olin jo valmiiksi päättänyt että perinnetapeteillä mennään. Kysymys on tyttären huoneesta, joten luulen että joudun vielä lähettämään Espanjaan kuvat hyväksyttäväksi. Nyt vain toivotaan että saisimme jonkinlaisen yhteisen päätöksen asiaan : )








Kattolamppu on tämän päivän löytö Oulunsalon kirpparilta...



Muihin huoneisiin on jo tapetit valmiina, en anna itselleni lupaa enään vaihtaa mieltä!



Yläkerrassa on saatu tolppaa pystyyn ja huoneiden muoto ja koko hahmottuu jo paljon paremmin. Kannatti suunnitella teipin kanssa, ei tästä muuten olisi tullut mitään. Ai että sormet syyhyää päästä laittamaan tapettia seiniin ja sutimaan maalia sinne mihin sitä tarvitaan.

Tällaisin kuulumisin tällä kertaa, palaillaan!

maanantai 9. marraskuuta 2015

OI KUUSIPUU...

Vaikka ulkona ei ole tietoakaan lumesta, niin jostain ihmeen syystä minua vain jouluttaa. Mutta sen verran maltillisena pysyn, että tonttuja ei ala vilistelemään muualla kuin kuin siellä varaston ikkunalla. Kuusia sen sijaan on tullut laiteltua useampiakin, yksi jopa sisälle asti...




Yksi sydän oli sotkeutunut kirpparitavaroiden sekaan ja niinpä se pääsi kuusenoksalle killumaan, oikein sopiva määrä tämän kokoiselle kuuselle : )


Pihalle laitoin yhden kuusen kannuun sammalpedin keskelle...



Tähän voisi lisätä pienen lyhdyn tai jotain??




Sammalta on myös purkeissa, olen lisännyt vettä pohjalle niin että sammal pysyy kosteana. Mieluummin polttelen näitä ulkona kuin sisällä, aivan turvallisuussyistä.

Illalla tunnelma on hyvinkin jouluinen, mutta päivällä ei vielä voi aivan samaa sanoa...



Ihana näin, kyllä se lumi sieltä vielä ennättää tulla!
Mukavaa alkavaa viikkoa : )

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

ENKELINSIIPIÄ JA SEKAMELSKAA

Oi suloisuutta, ihanat pitsiset enkelinsiivet on löytö Tarinat kaupasta, kaikenlaista muutakin ihanaa siellä oli putiikki pullollaan. Kipin kapin katsomaan kaikki kynnelle kykenevät!




Vanha kastemekko oli juurikin sopiva kaveriksi siiville.
Harmaa sää ei houkuttele ulos, laavukin on saanut olla tänä viikonloppuna aivan käyttämättömänä. Sen sijaan jotain alkaa tapahtumaan pikkuhiljaa yläkerrassakin. Aivan ensimmäinen homma oli siirrellä tavaroita kasaan, jotta saadaan tilaa remontoijalle. Yläkerta on toiminut lähinnä varastona tähän saakka, toki tytär on nukkunut siellä kaiken keskellä ; )



Hih...täällä kaiken tämän seassa aloitellaan seinien pystytys...


...ja koska tavaraa on paljon ja tietyt huonekalut haluan ehdottomasti pitää, täytyy seinien ja ovien paikat suunnitella tarkkaan mitan ja teipin avulla.



Myös valon pääseminen toiseen tilaan lasiovien kautta on hyvä ajatella, vaikka valoja tulemme tarvitsemaan tänne lisäksi jokatapauksessa. Myös tyttären yksityisyys huoneessa on ajateltava, luulen että kaikki toteutuu suunnitelmien mukaan kunhan tarpeeksi tarkkaan kaikki mitataan. Haasteellista, mutta pidän haasteista!

Leppoisaa isänpäivää!