Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







tiistai 30. lokakuuta 2012

LUKUHETKIÄ KYNTTILÄNVALOSSA

Melkeinpä näin, inhoan nimittäin kirkkaita kattovaloja ja näinpä meillä vietetäänkin aika hämyistä elämää useimmiten. Luenkin monesti aika pienessä valossa... mutta en nyt ihan kynttilän tuikkeessa sentään paitsi tänään :)

Nämä ihanaiset kirjat saapuivat postissa eräänä päivänä ja tänään todellakin selailin niitä aika pimeissä olosuhteissa kun en raaskinut sytyttää valoa tunnelmaa pilaamaan.


Ken harrastaa tai muuten vaan tykkää nukkekodeista, niin ehdottomasti teidän on hankitta tämä ihastuttava Maria Malmströmin Nukkekoti Väinölän tapaan-kirja. Maria on niin taitava tekemään kaikkea kivaa minikoossa ja ohjeita näihin miniatyyreihin piisaakin kirjassa useampiakin.






Toinen kirja oli ilona PietiläisenWilla Sukka, tätä minulla ei vielä ollutkaan. Täynnä ihastuttavia kuvia tämäkin!




No syy siihen miksi valoja ei saanut sytyttää oli tässä...


Käväisin Pumpulikukassa tänään ja tämä oli aivan pakko saada mukaan... se oli niin hellyttävä, ruma ja kaunis yhtäaikaa.


Lisäksi ostin nämä kauniit servetit odottelemaan juhlahetkiä, joita en taida taas raaskia edes käyttää :)


Onko teillä samoja ongelmia kuin minulla?? Ostan mitä kauniimpia servettejä ja sitten en millään raskisi niitä käyttää etteivät vaan loppuisi. Näinpä näitä kauniita sitten onkin tuolla laatikossa jemmassa jo useampiakin ;)
Että näin... tulipahan taas tunnustettua yksi pöljyys lisää.

Kauniita unia, nyt nukkumaan!

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

BLING...

Just niin... hokasin nimittäin juuri että ensi viikolla vaihtuu jo marraskuu, aika menee siivillä enkä meinaa pysyä perässä... en monessakaan suhteessa. Nykyään tuntuu että olemme aika paljon miehen kanssa aivan kahdestaan, lapset eivät juuri enään kulje mukana reissuissa eikä muuallakaan niin kuin vielä jokin aika sitten. Vanhempaa ei näy kotona juuri lainkaan muuta kuin ohi mennen aamulla jolloin sanotaan suurinpiirtein huomenta ja heipat heti perään.
On siinä omat etunsakin, ei tarvitse hommailla lapsenlikkoja enään niin kuin ei tänä viikonloppunakaan kun kävimme teatterimatkalla Oulussa. Matka liittyi mieheni työasioihin ja näinpä menimme sinne linja-auto kyydillä pienellä porukalla. Lauantai aamulla lähtö ja tänään takaisin, mukaan mahtui syömistä, shoppailua ja teatteria. Kävimme katsomassa näytelmän Kätilö, aika rankka ja puhutteleva aihe... ei siis mikään hupinäytelmä.
Ostokset keskittyivät tälläkertaa aivan vaatteisiin ja kenkiin, mutta kävin toki kiertämässä sisustusliikkeetkin ja löysin yhden aivan ihanan antiikkikirppari/osto ja myyntiliike nimeltään Pikku-Liinu. Suosittelen käymään, vaikka tällä kertaa en mitään itse sieltä ostanutkaan. Rajallinen aika lauantaina ei antanut mahdollisuuksia oikein kiertää montaa liikettä ja yksi paikka jäikin hiukan harmittamaan kun en ennättänyt sisään. Osto- ja myyntiliike Ajaton Aika oli juuri mennyt kiinni kun oven taakse sattumalta pölähdin. Täytyy käydä seuraavalla kerralla sitten. Yhden ihanan ostoksen tein liikkeestä nimeltä Kaira House (terveisiä Päiville) ja se on tässä...


Tiedetään, olen ostanut jo tänä kesänä yhden :) Mutta mikäli ensi kesä on samanlainen kuin tämä mennyt kesä, niin eipä tuo ole pahitteeksi vaikka näitä olisi useampikin. Oli muuten tarjouksessa!!

Vilautanpas samalla yhden Huutonet löytöni ja perjantain kirppari ostokseni. Ensin nettiaarre...


 Vanha ovikello ajalta jotain??? En ole oikein varma kummin päin tämän kuuluis olla, näin...


 ...vaiko näin?? Mutta kun tuo teksti nyt oli noin päin, niin järkeilin että kait se sitten kuuluu olla tuo kello osa päällä. Paikka löytyi vanhasta ovesta, vaikka oikeampi sijainti taitaisi olla seinässä.


Voipihan se olla että ei se siihen tule jäämään, kunhan nyt piti kokeilla sitä siihen ;0)
Perjantaina työviikon päätteksi on näköjään tullut uusi tapani käväistä pikaisesti paikallisella kirpparillamme ja jotainhan sieltä on monesti mukaan tarttunutkin. Ei niin suurta, mutta jotain tälläkin kertaa.


Olen keräillyt näitä lasipurkkeja aina sitä mukaan kun on sopuhintainen sattunut kohdalle. Aika moisia hintoja tahtovat näistä nykyään pyytää ja hintahaitari saattaa olla 5 eurosta 35 euroonkin.
Tämän sain 8:lla eurolla ja oli muuten tosi siisti.

Näinpä meillä tämä viikonloppu mennä hurahti, kellotkin muistettiin siirtää tunnilla taaksepäin ja nyt sitten TAAS jälleen odotellaan  maanantai aamua "virkeänä" piristävän reissun jälkeen.

Mukavaa sunnuntai iltaa kaikille!

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

KAAPIN TUUNAUSTA

Kodinhoitohuoneen seinällä on tököttänyt yksi aivan mitäänsanomattoman näköinen kaappi seinällä ilman minkäänlaista käyttöä. Olen joskus sen saanut tuttavaltani ja alusta asti ajatellut tekeväni sille jotain. No siihenhän ei ole mennytkään kuin reilut kolme vuotta aikaa ja NYT SITTEN TEIN SILLE JOTAIN.
Lähtökohta oli tämä...



...ja siitä se sitten lähti. Ensin teetätin kaappiin tuollaiset ylä -ja alalaudat korisreunalla ja mieheni sahasi ovista  peiliosat pois.




Seuraavaksi nämä "laudat" ruuvattiin kiinni kaapin runkoon...



...ja sitten alkoi maalaushommat... mustaa vaan raakasti pintaan.



Kukapa muukaan siellä sitten hääri kaverina kuin Arttu :)


Arvasitte varmaan että hiomapaperia tulen käyttämään seuraavaksi. Sen jälkeen tapetoin takaseinän, johon käytin tyttärenhuoneen yhden seinän tapettia.



Hylly paikoilleen ja kanaverkon kiinnitys oviin peilin tilalle.



Ovet paikoilleen ja hiukan viimeistelyä maalin kanssa.



Tadaa... valmis!



Vielä yksi vaihe... seinälle ripustus. Viivin huoneeseenhan se sitten tuli.





Pari iltaa siinä vierähti, kun tuo maali mokoma täytyy välillä antaa kuivahtaakin. Kauemmin en suostu aikaa käyttämään tällaisiin, se täytyy tapahtua rivakasti jotta en ehdi kyllästyä projektiin :)
Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen, vaikka nyt itse sanonkin.

maanantai 22. lokakuuta 2012

LASIKUPUJEN TARPEELLISUUS TODISTETTU

Edellisessä postauksessani loi hilpeyttä omistamani muutama lasikupu ja näinpä päätin todistaa, että kyllä vaan niille monelle on oikein oivallista käyttöä aivan vaan koristeinakin. On kyllä totta, että niitä on saattanut kulkeutua mukaan milloin mistäkin vähän useampikin, mutta ne vaan on niin ihania minusta. Osa on tietysti aivan tarjoiluun tarkoitettuja, mutta myös näitä käytän joitakin monesti juhlakattauksiin.

Tässäpä näitä sitten olisi...











Tämä alin kupu on vanha ja todella kaunis, toimii juhlapöytämme juustokupuna.
Jossakin lehdessä oli hauskasti käyttetty lasikupuja kukkapenkissä taimien päällä ja tottakai myös muuten kasvien idätykseen sopivia niin sisällä kuin kasvihuoneessakin. Niin että kyllä näille käyttöä löytyy jos monen moista :)

Innostuin samalla kuvaamaan muutamia pieniä juttuja kotoamme joista itse pidän, ne vain olla jäköttää kuukaudesta toiseen (tai jopa vuodesta toiseen) omilla paikoillaan koska ovat oman paikkansa löytäneet. Myös joihinkin esineisiin tykästyy niin paljon, että niitä ei vaan raaski siirtää pois silmistään.















Nukkekoteja on meillä kaksi kappaletta, toinen on tällä hetkellä ullakolla säilössä purettuna. Joskus laitan kuvia sisältäkin, kunhan talo on saatu siivottua. Voitte käydä kurkkimassa nukkekoti sisustuksia vanhasta Mimmikatin blogistani 



 Tämä vanha lastentuoli on mummolan perintöjä


Kello kyllä toimii, mutta koska kukaan ei sitä koskaan muista vetää niin saa vanhus toimia meillä aivan vaan koristekäytössä


 Metallinen eväspakki on niin symppis



 

Kaikki kymmenkunta matkalaukkua ovat yhtä ihania



Aika moni näistä kuvista on yläkerrastamme, jotenkin huomaan tykkääväni talomme tästä osasta enemmän kuin muista. Johtuu siitä, että en ole tänne laittanut läheskään niin paljon tavaraa kuin alakertaan ja näinpä täällä on paljon seesteisempää ja harkitumpaa sisustamista kuin alakerrassa... lukuunottamatta nuorison huoneita joita en taas edes kehtaa kuvata :)
Varmasti löytäisin vielä monta ns. lempiasetelmaa lisää, mutta riittäköön nyt nämä tällä kertaa.
Laittakaapa muutkin omia lempparijuttuja kotoanne esille ja vinkatkaa tänne blogiin kommenttiosastolle, niin pääsemme kaikki kurkistamaan millaisista jutuista te pidätte.

Mukavaa alkavaa viikkoa toivotellen
-Johanna