Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







tiistai 29. maaliskuuta 2016

TOUHUKASTA OLEILUA

On ollut todella ihanaa saada hengähtää ja olla muutama päivä pois töiden parista, kyllä sitä välillä lomaakin kaipaa vaikka tekisi miten kivaa työtä. Vielä tämän päivän olen vapaalla ja viimeistelen aloittelemaani pukuhuone projektia. Se on tila mikä on jäänyt aina hiukan sinnepäin vaiheeseen ja siitä ovat muistuttaneet hyvin jo kuukausia seinissä olevat maalinkokeiluläntit. Ehkä huone saa vieläkin odottaa sitä viimeistä silaustaan aina siihen saakka että päästään etenemään kylppäri / sauna remppaan, mutta maalia tuli sudittua niin seiniin kuin kaappiinkin.



Halusin lisätä tilaan lämpöisempää tunnelmaa sävytetyillä seinillä ja olenkin oikein tyytyväinen lopputulokseen. Lattia toivottavasti tulee myös muuttumaan jossain vaiheessa erilaiseksi, jää nähtäväksi millaisiksi.






Huomaatteko tyylin millä olen maalaukseni tehnyt? Koska väriä piti taas ensin kokeilla, aloitin maalaamisen keskeltä seinää ja inhottvat rajakohdat säästin viimeiseksi : )




Kaapin väri vaihtui ruskeasta mustaksi, välissä se ehti olla jo valkoinenkin kokonaista pari päivää. Vaalea näytti silmissäni liian pliisulta, joten väri vaihtui alta aikayksikön tummaan. Arvatkaas puisteliko mies päätään kun seurasi taas näitä touhujani ; )


Pääsiäinen mennä hurahti näissä merkeissä, mutta toki muutakin ehdin tehdä.


Kuten syödä suklaamunia ja ulkoilla. Kissat lähtivät pienen suostuttelun jälkeen ensimmäistä kertaa tälle keväälle ulos raittiiseen ilmaan...



 ...Maunon piti taas ensin hiukan totutella ulkoiluun turvallisesti kopasta käsin...


...kunnes rohkaisi mielensä ja suostui tulemaan ulos sieltä : ) Kerttu rohkeana tyttönä oli heti uteliaana kuuntelemassa outoja ääniä ja haistelemassa uusia tuoksuja, ilmi selvästi kissa nautti suunnattomasti olostaan ja siitä että on jälleen tullut kevät.


 Sää oli mitä ihanin ja auringossa tarkeni jopa istuskella hyvän tovin


 Nuotiotulet sytyteltiin parina päivänä...


...ja Kajaanissakin kävimme sunnuntaina, joten monenlaista on ehditty tehdä.
Tänään nautitaan vielä auringosta, huomiseksi taisi olla luvassa sadetta. Mutta lumi lähtee ja kesä lähestyy rytinällä.
Mukavaa tiistaita!

perjantai 25. maaliskuuta 2016

RAIVAUSTA

Tavaraa on kerääntynyt kirppislaatikoihin taas aikamoinen määrä, kamala miten paljon ylimääräistä löytyy kokoajan. Mistä nämä kaikki aarteet on meille tuppaantuneet?? ; )
Nyt selkeni taas yksi kaapin päällys...



Hyvää pääsiäistä!

torstai 24. maaliskuuta 2016

VOIHAN HELEVATA

Miten tämä nyt näin tökkii, kotona ei tunnu mikään natsaavan enään...kevätkö tämän saa aikaan? Ulkona sataa kyllä lunta, mutta kaitpa se valon paljous nyt tekee tepposiaan. Eteinen ei tunnu valmistuvan sisustuksen osalta ollenkaan ja nyt vielä on alkanut näyttämään jokapaikassa kotona jotenkin ei mukavalta : (
Onko teillä kellään koskaan tällaisia tuntemuksia????
Eteinen on joka päivä jollain eri mallilla menossa ja nyt näin lomapäivänä tämä alkaa jo tuntumaan stressiltä...ei hyvä!

 Ensin oli näin...


...seuraavaksi noin...




....sitten näin...







...ja noin...








 ...seuraavaksi näin...



 Matkalaukut sentään on vielä paikoillaan...


 ...mutta toisella puolella kuohuu myös. Enempää en näytä, kaamea sekamelska : (



 Lintuhäkki ostos Kokkolasta Antik Helenistä


Osaisipa vaan ottaa asiat yhtä rennosti kuin Mauno!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

ÖTÖKKÄFOBIA

Taitaa olla yleistä että me naiset inhoamme, pelkäämme ja jopa kammoamme kaikenlaisia ötököitä...vai onko? Minulle pahin kammotus on ehdottomasti lukki ja iänmyötä se vain näyttää pahenevan. Olen ajatellut millainen siedätyshoito siihen auttaisi, mutta ei...en suostu ottamaan lukkia käteeni vaikka mikä olisi, EN VARMASTI!!
Jonkinlaiseen pieneen siedätykseen jouduin kuitenkin väkisinkin seuraavassa projektissani. Jopa itseänikin nauratti moinen väkertäminen, askartelin ja kiljuin, välillä jouduin juoksemaan pakoon kun ötökät näyttivät hyppivän päälle laatikosta. Aivan hullua, mutta minkäs teet kun tunne on niin suuri ; )




Tuo vihreän komistuksen vieressä oleva turilas on oikeasti iso...vaikka sen silmissä minä taidan olla vielä hiukan isompi, hyi!
Että miksikö näitä sitten meillä on?
Syy on tässä...



Laatikossa oli myös perhosia, jotka lävistin rautalangan nokkaan lentelemään. Kaunottaret (vaikka hiukan ällöttikin) ovat nyt lasikuvun alla liihottelemassa, todella kaunis vaikka kuviin en aivan saanutkaan todellista tunnelmaa esille.







Mallin nappasin Tarinat putiikin Irkalta, kiitos jälleen ihanasta ideasta! Lasikupu ja alusta onkin viimeisin hankinta juuri tätä varten kyseisestä aarreaitasta.On siellä kuulkaas vaikka mitä ihanaa, käykäähän jos Oulussa poikkeatte!
Tänään aloitin pienen loman, joten taidan nostaa jalat kattoa kohti ja ottaa aivan vaan rennosti : )