Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







maanantai 31. elokuuta 2015

KASVIHUONE HAAVEILUJA JA HANKINTOJA

Tämän kesän aikana kasvihuone / kesämaja hanke alkoi oikeasti polttelemaan mielessä, kait sitä oli loman aikana aikaa sellaistakin alkaa pähkäilemään. Monessa blogissa vilahdelleet ihanat kesähuoneet eivät ainakaan liennytä kuumetta ja lopullinen niitti tuli siinä kun viime viikolla Kajaanissa käydessä kirpparilla tuli vastaan täydelliset ikkunat päässä liikkuneelle projektille. Tästä se ilouutinen sitten lähti ja voitte varmasti uskoa että mies on aivan innoissaan saadessaan lisää puhdetöitä ; )
Mutta sehän on toki vasta ensi kesän juttuja, ikkunatkin ovat vielä Kajaanissa! Harmi että en siinä hötäkässä muistanut kuvia ottaa, mutta kaikki aikanaan tulee varmasti myös tänne. Muuta pientä tuli hankittua jo tulevaan majaani, olenkin jo aika pitkällä projektissa!!



Kajaanin kierrätyskeskus onkin ollut monta vuotta tauolla, nyt kävin kun vieressä sattui olemaan. Kierrätyksen vintillä oli kaikki puoleen hintaan, joten 15 € saatoin pulittaa tästä aivan mielelläni. Toinen juttu olikin sitten ihana vanha öljylamppu, jolle paikan päällikkö oli keksinyt laittaa hintaa 250 €!!! En todellakaan ole valmis maksamaan edes sitä puolta kierrätyskeskuksen lampusta, joita olen ostanut tähän saakka 5-30 eurolla. Työntekijätkin olivat aivan varmoja että hinnassa on pilkkuvirhe, mutta eipä ollut : ) No ei maailmani siihen kaatunut sentään, lamppu sai jäädä sinne vaikka kuinka mielelläni sen olisin mukaani ottanut.


Tavarakirpparilta ikkunoiden lisäksi löysin tämän pullon muutamalla eurolla, laatikko oli jo entuudestaan mutta pullo puuttui. Perjantain kotiinpaluumatkalla en sitten malttanut olla käymättä Vaalassa Pänikässä ja piirongissa, siitäkin huolimatta vaikka tosi kurja olo kesäflunssan kourissa yllätti. Nyt sitä sitten podetaankin oikein kunnolla täällä, ei kiva!!




Tiedän...monikaan teistä ei taida nähdä näissä mitään ihanaa, mutta minusta ne on valloittavat! Vanhat karamellilaatikot ovat arviolta 30-luvulta, elämää ne ovat ennättäneet nähdä tässä matkan varrella. Juuri siksi ja osittain säilyneiden etikettien vuoksi ne hurmasivat minut!


Joko kukaan muu voi kuvitella näissä kasvavan yrttejä tai muuta vastaavaa?? Minä voin!




Puinen vanha kaupantiskinlaatikko jäänee sisälle, koukku löytää varmasti oikean paikan ajan kanssa.
Vielä laitan kuvan yhdestä löydöstä, joka on peräisin Rovaniemen matkalta. Nämä ovat kaikki mielestäni juuri sopivia tavaroita tulevaan hökkeliini, monta muutakin sopivaa rekvisiittaa löytyy lisää kotoa.


Kyllä nyt kuume nousee, välissä on vain kokonainen pitkä talvi aikaa suunnitella. Näissä haaveissa on hyvä potkötellä sängynpohjalla, jospa tämä tauti saataisiin selätettyä pian pois.

Aurinkoista viikkoa kaikille!

sunnuntai 30. elokuuta 2015

LOPPUKESÄN FIILISTELYJÄ

Kyllähän se näin vaan on, loppua kohti mennään...puissa on alkanut näkymään jo keltaisia lehtiä. Onneksi kahden kolean ja märän päivän jälkeen saimme kuitenkin vielä aurinkoa ja lämpöä, ihana viikonloppu kesäflunssasta huolimatta.






Ruusu alkoi kurottelemaan varttaan kohti aurinkoa, nuppujakin näkyy vielä innostuvan tekemään : )



Illan hämärtyessa tunnelma on aivan toinen...













 ...kun tulee pimeää, on kaikki niin kaunista...


























Kun saisi tämän ajankohdan pysäytettyä kestämään hiukan pidempään, ennen kuin lehdet tippuvat puista ja kukat lakastuvat. Jospa vielä oppisin nauttimaan syksystäkin, mutta en lupaa sitä vielä!

Näissä tunnelmissa toivottelen hyvää alkavaa uutta viikkoa!