Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







lauantai 30. tammikuuta 2016

KYLLÄ ME NAISET OSATAAN!

Olin luvannut tässä taannoin ystävälleni että seuraavalla Kajaanin reissulla laitamme hänelle tapetin yläkerran aulan seinään. Niinpä sitten torstai iltana pistimme hihat heilumaan ja lopputuloksesta tuli vallan hurmaava!






Tulipahan todistettua että ei miehiä tarvita kaikkiin remonttihommiin!! : )


Olen jo aikaisemminkin huokaillut tämän kodin kauneutta ja niin tein taas kerran...



Perjantaina palasin kotiin omiin projekteihin ja onhan se edennyt täälläkin kivasti, meillä se vaan tapahtuu enemmän miesenergialla. Ei riittäisi minun taidot moisiin operaatioihin, maalia ja liisteriä sudin kyllä mielelläni.


Suuri avonainen kaari oli aika haastava suunniteltava, miten saisimme sen rakennettua pienemmäksi ilman että koko panelointia ei tarvitsisi uusia. Yhteistuumin miehen kanssa keksimme siihen ratkaisun ja tällainen siitä sitten tuli...


Seuraava haaste onkin sisäpuolella, mutta hyvää vauhtia sekin on siellä valmistumassa.


Tästä se etenee...



 Mukavaa lauantai iltaa!

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

KAAPIN TUUNAUS

Aikamoinen muutos tuli kaappiin suht pienellä vaivalla. Olin suunnitellut siirtäväni tämän kaapin vaatehuoneeseen ja tytön huoneeseen olin jo löytänyt uuden vanhankaapin Pudasjärveltä, mutta nyt taitaa suunnitelmat muuttua. Siitä tuli liian kaunis vaatehuoneeseen vietäväksi!




Alla kuvat ennen...


...ja vielä sitäkin ennen (todella huono kuva, mutta kun se ennen otos unohtui tieysti jälleen)...


Kalkkimaali tarttui hyvin myös lasipintaan, helppoa oli toteuttaa umpipeilit kaapin alaosaan. Lisäksi laitoin koristelistat peileihin ja vaihdoin pienet avainkilvet oviin johon toiseen laitoin vanhan avaimen vetimeksi. Tyttären toive on ollut saada vaalea huone ja koska itse en pidä aivan kokonaan valkoisesta kodista, on saatu tehtyä hiukan kompromisseja tässä asiassa...onhan siltikin lopputulos vaalea, mutta sopivasti kontrastia on myös saatu mukaan. Myös harmaa lattia onkin nyt ollut jopa neitokaisen mielestä todella hyvä valinta, vaikka hän olisi halunnut siitä valkoisen. Räsymatto löytyi pian rytättynä oven takaa, sai siis lähtöpassin alta aikayksikön...mutta hyvä valinta on nykyinenkin : )



 Ja uskokaa tai älkää, neiti itse halusi nämä tuolit huoneeseen...ei huono sisustussilmä ollenkaan!


 Pientä sisustelua tuntuu nyt tapahtuvan yläkerrassa joka päivä, kyllähän uusia tiloja mielellään muokkailee mieleisekseen.



Kynttilänjalka viiden euron ostos Bauhausista


White Houseen on taas tullut uusia kukkia...


Kirpputoritavaraa kaivellessa laatikoista, löytyi ihania vanhoja kirjoja joita rakastan käyttää sisustuksessa.



Mies touhuilee yläkerran ikkuna-aukon kimpussa ja me naiset kävimme täyttämässä kirppispaikan Paljekirpparille, ensimmäiset tavarat lähtivät jo samantien kiertoon. Ei ole mieskään huono suunnittelemaan näitä ratkaisuja sisustamisen parissa, saatika sitten vielä toteuttamaan niitä. On kyllä suuri onni omistaa näin näppärä ja kaikinpuolin muutenkin niin ihana mies...pus pus!!!


Leppoisaa sunnuntaita!

perjantai 22. tammikuuta 2016

YLHÄÄLTÄ KATSOTTUNA

Huoh...nyt se on uskottava että pakkaset voivat yllättää monella tapaa. Vaikka noita hyytyneitä autoja tuolla tienposkessa näkee yllättävän paljon, en ole ikinä osannut ajatella että niin kävisi minulle...(naurettava ajatus). No mutta niin kävi ja suunnitellusta Oulaisten päivästä tulikin kotipäivä, onneksi voin tehdä jotain töitä täälläkin ensi viikkoa varten. Mutta nyt kyllä en enään taida luottaa mihinkään autoon kovilla pakkasilla, onneksi täällä jo näyttää mittari enään VAIN -14 astetta. Puhelujen välissä, pieni hengähdystauko ja muutama kuva kodistamme yläilmoista...





Kotimme on vähän vaikea kuvata niin että saisi ilmennettyä kokonaiskuvaa siitä miten huoneet jaottuvat. Eikä oikeastaan ihme jos olette vähän sekaisin, eksyinhän melkein itsekin tänne kun ensimmäistä kertaa tulin taloa katsomaan. Nämä kuvat ovat kuitenkin kuvattu yläkerrasta jonne olisi seuraavaksi suunnittelussa ikkunan laittaminen vierashuoneeseen jossa on avonainen aukko alakertaan. Ikkunasta on näkymät suoraan parvelle, joka toimii vielä tällä hetkellä varastona. Mutta tarkoitus olisi saada sekin pian aivan oikeaan käyttöön ja nätimpään kuntoon. Parven alla on ruokailutila ja sen takana keittiö. Talon kaksi kerrosta eivät ole päällekkäin, vaan perätysten. Yläkerran alapuolella ovat varastot, koko rakennuksen pituus on 22 metriä.


Olisi kiva avonaisenakin, mutta ehkä ei kuitenkaan sovellu vierashuone käyttöön. Sitäpaitsi pienen huoneen puolella aukko on valtavan kokoinen, joten nyt vaatii jo hiukan suurempaa suunnittelua miten tulemme tämän toteuttamaan. Joitakin ajatuksia on mielessä, katsotaan miten se käytännössä tulee toteutumaan. Parrujen päällä olevat ylimääräiset laudat ovat olleet apuna remontissa kipsilevyjen nostossa ylös, mutta lähtevät toki tuosta pois.


 Malttamattomana ihmisenä olen yläkertaa sisustellut vaikka siellä vielä remppahommia onkin kesken...mutta kiva on katsella edes jotain kohtaa valmiina : )


Pieni tauko teki terää ja nyt palaan takaisin puhelimen ääreen. Mauno vahtii että mamma ei lähde reissuun enään!



 Tässä sitä viedään autoa Iisalmessa...


 ...voihan rähmä!!!

lauantai 16. tammikuuta 2016

LANGENNUT

Kyllä se kuulkaas niin on että ei hamsteri tavoistaan pääse aivan niin helposti, olen sortunut käymään kirppareilla sekä ihanissa putiikeissa ja tehnyt löytöjä. Mutta lupaan kyllä heittää vastaavasti jotain lisää kirpputorilaatikkoon...ihan totta : )
Olin pari päivää Rovaniemellä, siellä on aika helppo sortua syntiin...isot kirpparit ja ihana sisustusliike Tavarataivas Ajantasku jossa myydään uutta ja vanhaa. Myös kotokaupungissa kävin pitkästä aikaa yhden kirpparin tsekkaamassa ja Tarinat ei petä koskaan!

Rovaniemellä on kirpputori nimeltään Vintik, sieltä nämä kaksi vanhaa Riihimäen lasipurkkia...


...nämä ovat ostoksia Tavarataivaasta...




Löysin myös sopivan soppakauhan vanhaan soppakulhoon. Jouluna huomasin että meiltähän puuttuu sellainen kunnon kokoinen kauha kiisselille, eihän nyt kauniiseen astiaan sovi laittaa muovista härpäkettä! Kauha on todella vanha, mutta hyvin käyttökelpoinen yhä.




Kesää odotellessa...oman kaupungin aarteita


Tuoli ja astiat ovat Tarinoiden kätköistä löydetty jo kuukausi sitten, haimme kyllä tuolin vasta tänään kotiin. Mauno rakastui siihen heti, sopiihan se kuninkaan valtaistuimeksi oikein hyvin : )




Lautasia on syvät ja matalat, sekä kaksi tarjoiluvatia.


Vanhat glögimukit ovat ostos jo ennen joulua Sotkamosta josta löytyy myös aika kiva aarreaitta vanhoine tavaroineen.


Siinäpä sitä taas tuli tunnustettua, mutta ymmärrätte varmaan...vai ymmärrättekö? ; )