Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 29. toukokuuta 2016

ULKOISTETUT

Täällä päin on ollut todella hieno aurinkoinen ja lämmin sää koko viikonlopun, joten heti aamukahvistä lähtien olemme viettäneet aikamme ulkona. Sisällä ei ole malttanut käydä kuin pikaiset pakolliset tekemiset hoitamassa ja sitten äkkiä takaisin aurinkoon. Lopputuloksena punainen naama ja aurinkoinen mieli : )
Lauantaina haettiin tyttären kanssa muutama kesäkukka lähipuutarhalta, olen tullut siihen tuloksen että kun haen aina kukkasia pikkuhiljaa niin se ei tunnu lompakossa läheskään niin pahalle. Se on niin hyvä huijaus itselle ja toimii monen muunkin hankinnan kohdalla.














Olen niin tykästynyt näihin elämää nähneisiin astioihin missä kukkien kauneus korostuu entisestään pienen rujouden rinnalla.









 Puiden takana on laavu joka on ollut meillä todella ahkerassa käytössä viime syksystä lähtien.





Tällä terassilla tulee vietettyä suurinosa ajasta kun ulkona ollaan, täällä saa olla aivan omassa rauhassa vaikka nakusillaan jos siltä tuntuu. Rakastamme niin tätä omaa rauhaa omalla pihalla, vaikka asummekin aivan asutusalueen reunalla. Aidan takana on näkymät tällaiset...



...onneksemme vieressä on puistoalueeksi merkitty iso alue, siellä ei ketään liiku.

Ja kun kerran säät ovat tällaiset, siirtyy touhut myös pihalle. Hain Raahesta sohvaan kuuluvat nojatuolit ja tuunailin ne alkuun nyt tähän vaaleampaan kuosiin sohvan pariksi.





Löysin netin kautta kankaan joka on juuri täydellinen siihen mielikuvaan mitä hain, täyttä pellavaa, kivan tuntoinen ja tarkoitettu verhoiluun. 


 Nyt mennään hetki näillä sävyillä ja verhoilu vaihtuu kun kyllästytään tähän näkyyn.



 Näissä tunnelmissa toivottelen oikein aurinkoista tulevaa viikkoa!


keskiviikko 25. toukokuuta 2016

KOTI ON MUUTOSTEN JA MYLLERRYSTEN ALLA

Joskus tulee aika että tekee mieli myllertää vähän kaikkia paikkoja kotona uuteen uskoon, jossain kohin enemmän ja jossain vähemmän. Sitten tulee mukaan epätoivon tunteet, kun päässä alkaa surisemaan ja paukkumaan kun mikään ei oikein tunnu asettuvan paikoilleen. Näin tapahtuu silloin, kun alkaa vain kokeilemaan eri vaihtoehtoja eikä tee ennalta suunnitelmia. Mukavaa, mutta tällaiselle malttamattomalle välillä myös rasittavaa...kaiken kun pitäisi olla kohdillaan just heti nyt!
Sohva asiaa päässäni pyörittelen ja sovittelen, mutta mitään en tee kyllä sen suhteen ennenkuin olen varma. Tunnen jo itseni, saatan katua tekosiani heti samantien...joten jäitä hattuun. Poistin nyt kokonaan pellavakankaat sohvan päältä ja totuttelen punaiseen maailmaan, jostain syystä sekin alkoi yhtäkkiä näyttämään ihan kivalta kun laitoin räsymaton lattian ja sohvan väliin sekä kokeilin valkoista pöytää tumman tilalle. Huoh...




 Mikä taulu, mikä pöytä, mikä mikä ja mikä???






Tein päätöksen, haen Raahesta sohvaan kuuluvat nojatuolitkin jotka jäi ostamatta kun luulin niin varmasti että en niitä halua. Nyt sitten haluankin, pikainen mielenmuutos...olen niin NAINEN!!

Vähän kaikenlaista muutakin pientä näpläystä eri puolella taloa on tapahtunut, niin pientä että tuskin te edes sitä huomaisitte. Mutta kuvia sieltä missä olen tavaroiden paikkoja vaihdellut, osan laittanut pois ja jotain kaivellut esiin.

Yläkerran aulahuoneessa tavaroiden jäsentelyä taas hiukan rauhallisempaan suuntaan...










Pari maalauskohdetta olisi harkinnassa, mutta vasta todellakin harkinnassa. Niihin palaan jos jotain tapahtuu.

Vierashuoneessa vaihtui peili ja kannoin uuden tuolin olkkarista tänne, se kun alkoi näyttämään niin pieneltä sohvan rinnalla. Jos kerran tuon kaksi nojatuolia sohvan kaveriksi, niin tämä joutaa kyllä olemaan vierashuoneessakin....












 JDL:n verhot ripustin tänne ikkunaan, on ne kyllä niin suloiset!



Mauno on taas ollut mukana kaikessa touhussa, välillä täytyy jo huilia : )



Tällaisin keskiviikko terveisin tällä kertaa, jatkan pähkäilyä ; )