Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







lauantai 13. tammikuuta 2018

SAMAT KUJEET

Samat on kujeet alkaneenakin vuonna, siitä ei päästä mihinkään! Kodin sisustus muuttaa muotoaan tämän tästä ja löytöjä tuppaantuu eteen väkisinkin. Vaikka en olekaan pitkiin aikoihin enään harrastanut mitään massa aarteenetsintää, tulee sitä silti aina välillä poikettua paikoissa missä näitä aarteita nenän eteen tupsahtaa. Olen vältellyt enään ostamasta mitään vain siksi että löytö on kiva, tavaran täytyy todellakin puhutella minua tai sille on selkeä tarve. Kotimme pursuaisi muuten liitoksistaan, onhan tuo nähty että mitkään neliömäärät eivät riitä ihan kaikkeen ; ) Siltikin sitä sortuu välillä ja jostain on luovuttava... tällä hetkellä kodissamme on ylimääräisiä kaappeja ja en oikein tiedä mille niistä raaskisin heittää hyvästit. Mieheni sanookin että kotimme on kuin suoraan antiikkiliikkeestä, sillä väliaikaisesti (toivottavasti) kaappeja on rivissä useampi odottamassa kohtaloaan tai sitä oikeaa paikkaa. Parikin uutta upeaa komistusta on tullut hankittua, mutta laitan kuvia vasta sitten kun ne ovat arvoisellaan paikalla. Kemin kirpparilta tein muutaman puhuttelevan löydön, ihan pientä vain...


Nalle riepu reppanainen oli pakko pelastaa hyllyltä parempaan talteen. Elämää se on ennättänyt nähdä kauemmin kuin minä, olisi kiva tietää kenen hellässä hoivissa nalle on saanut olla ennen kuin on päätynyt kirpputorin hyllylle. Sillä voisi olla monta tarinaa kerrottavanaan jos vain osaisi puhua, mutta iloisen näköinen hän ainakin on : )


Nämä jyhkeän kokoiset avaimet ovat monesti aika hinnakkaita, siksipä ne on napattava talteen kun kohtuu hinnalla eteen tulee. Painava ja kookas, ei mahtuis taskuun yhtä sulavasti kuin tämän päivän avaimet... mutta ei myöskään ehkä häviäisi yhtä helposti!




Nämä kivat paksua lasia olevat kehykset puhuttelevat, etenkin jos hinta on 0,20 euroa!!!

Viikko taaksepäin luonamme kävi vierailulla mukava pariskunta Kokkolasta ja tuliaisina sain ihanan kalenterin ja huumaavan tuoksuisen saippuan.



 Kiitos Heidi!!! Antik Helenistä näitä saa jos itsellesi haluat : )

Posti toi myös jotain kaunista ja lämmintä...



Olen ehdottomasti villasukka-ihminen, pidän niitä kesät talvet. Kiitos Pepi jälleen!!

Mukavaa viikonloppua!

4 kommenttia:

  1. Ihania löytöjä ja tuliaisia! Mukavaa viikonloppua, Johanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin onkin, samoin mukavaa viikonloppua! : )

      Poista
  2. Ei kiittelemisiä! Kiva kun pyysit tekemään 😊 -nyt tuleekin pikkuihmisille sukkia tällä erää kun noita pikkunyttyjä lankaa on siunaantunut korillinen!
    Tuo nalle on ihan melkein kun mun Taneli (vuodelta -55) ja näkee, että sitä on rakastettu ❤️
    Kivaa viikonloppua 😘

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdin mainita että anopin pipo oli mieluinen ja sopiva, tykkäsi kovasti! Nalle reppana on hiukan rakkaudesta kulunut, mutta juuri siksi niin symppis. Missäs Taneli tänäpäivänä luuraa?
      Mukavaa viikonloppua!

      Poista