Luffarslöjdiä, eli rautalankatyö. Rannikolla kulki ennen talosta taloon luffarslöjdiä taitava henkilö, joka teki rautalangasta pannunaluset, koukut, leivänpistimet, korit ym.
Kiva oppia jälleen uutta, enpä ollut tätä sanaa ennen kuullut.
Tämä hauska vanha häkkyrä on löytö Kokkolasta Antik Helenistä, jossa poikkesimme äitini kanssa perjantaina torpalle mennessä. Tämä viikonloppu olikin erittäin mukava kun sain äitini seuraksi ja hänkin ennätti vielä käydä Vallgårdissa ennen mökkeilykauden päättymistä. Kivaa rupattelua, saunomista, hiukan tutustumista ympäristöön ja tietenkin hyvää ruokaa sekä herkuttelua.
Sain äidiltäni tuliaisiksi kauniin 40-50 luvun kulhon, joka on peruja mummolastani.
Omenapuutarha näyttää rehevältä ja kauniilta, mutta tuottaa samalla tuskaa antoisalla sadollaan. Joten viikonloppuun sisältyi myös hiukan syyshommia...
....keräsimme omenoita joita vain tuntuu riittävän loputtomiin, näen kohta painajaisia eto hedelmistä. Meillä ei syödä omenahilloa eikä juoda omenamehua, saatte olla aivan varmoja 😆
Maisemat alkavat pikkuhiljaa muuttumaan syksyisemmiksi, mutta tunnelmalliset yöt ovat ihania ja aivan omaa luokkaansa maalla missä on todella pimeää sen jälkeen kun katuvalot sammuvat 22.30.
Viikonloppuna oli viileää ja sitten taas lämmintä, välillä kunnon sadetta. Tunnelma tuvassa vaihteli valoisuuden mukaan, onneksi välillä saimme nauttia myös ihanasta auringostakin. Mutta harmittavasti ne parhaimmat säät alkoivat vasta sunnuntaina kun piti jo lähteä takaisin kotiin. Näitä tunnelmia räpsin sitten taas talteen, jotta saan taas kotona fiilistellä kuvia katsellen.
Nämä ihanat viikonloput antavat paljon virtaa viikkoon. Vielä nautitaan kun pystytään, kunnes taas laitamme rakkaan torpan talviunille. Mukavaa viikkoa!
.jpg)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti