TÄSSÄ SITÄ TAAS OLLAAN...

...uusien vanhojen aarteiden lumoissa eilisen Vaalan Antiikkikirppis reissun jäljiltä. Olemme kyllä todellakin oikeita hamstereita aivan kuin Aseman laidan Satu jo tuumasikin blogissaan. Mutta aivan perusteltuahan tämä on toki, sillä ilman näitähän emme pärjäisi laisinkaan elämässämme... eikö niin Satu!?? Tai voihan tämän luokitella myös eräänlaiseksi terapiaksikin, kuten eräs ihanainen bloggaaja onkin asiasta tuumannut... kiitos hänelle suuresta viisaudesta!!

No terapiaa tai ei, niin ainakin kaksi ja varmasti aika monta muutakin onnellista shoppailijaa lähti eilen Vaalasta ajelemaan kohti kotia hyvin hyvin onnellisena ja tyytyväisinä löytöihinsä. Asiakas määrästä päätellen, tämä Antiikkikirppari on saanut todella suuren suosion aika laajalta alueelta ympäri Vaalan noin 100-200 km säteellä. SUOSITTELEN!!

Tältä matkalta olin ajatellut etsiä jotain vanhoja kehyksiä ja mielessä oli eräs lamppukin, joka oli harmikseni jo myyty. Mutta tässähän se viehätys onkin, jäädä odottelemaan etsimäänsä ja sitten joskus se ehkä löytyykin. Kehyksiä löytyi aivan kuten olin suunnitellutkin, kaikki ei nyt kyllä ihan niin vanhojakaan mutta meidän kotiin sopivia. Ainahan näiltä matkoilta tahtoo tarttua jotain muutakin mukaan ja tällä kertaa se oli suloinen lapsiaiheinen taulu ja ylläri ylläri... pari pientä lasiastiaa sekä muuta mukavaa.

Alkuperäisen taulun maalaaja on August Malmström 1829-1901. Tämä ei taida olla sentään aivan alkuperäinen, mutta aiheena ja väreinä niin kaunis meille kotiin. Viis siitä minkä arvoinen onkaan, mutta tämä maksoi kokonaista 18 €.

 Tämä muotokuvien rykelmä oli minusta niin hauska, että pääsevät somistamaan seinäämme siitäkin huolimatta että tuttujahan nämä henkilöt eivät ole milläänlailla. Vanhat kuvat ovat niin kauniita, eikö vaan! Herrat ovat niin tyylikkäitä ja näkee että kuviin on oikeasti panostettu.

Tässä sitten näitä muita löytöjä...

Porsliini leikkuulauta on aito Rörstrand, ne ovat aina niin ihania löytöjä ja etenkin kun sen saa aivan kohtuu hintaan!

Lisää patinoituja aarteita. Lautasessa jossa kastikekannu on kiinni, lukee Minne på 50-årsdagen. Näin siis jonkun henkilön 50-vuotislahja on päätynyt meille.

Tätä settiä en raaskinut jättää matkasta pois, vaikka joudun ehkä hiukan miettimään näille paikkaa. Eiköhän se vielä löydykin ja vanha sanonta pääsee taas kunniaan: Kyllä aika tavaran kaupihtee!

Olipa taas niin mukava reissu ja monta tuttuakin tuli nähtyä samalla. Kaikki olivat niin tohkeissaan löytöjensä kanssa ja kilpaa esiteltiin kukin omia aarteitamme. Eipä voi taas todeta kuin että, olimme jälleen kuin lapset karkkikaupassa!
Kiitos Satu matkaseurasta, lähdemme varmasti uudestaankin... tiedäppä häntä miten piankin lähdemme taas matkaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille!