Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







perjantai 3. elokuuta 2012

VIERAILULLA NIITTYVILLASSA

Kerroin jo tässä aiemmin että kävimme poikani kanssa vierailulla eräällä toisella siirtolapuutarhamökillä ja nytpä sitten teille kerron tarkemmin tästä vierailusta. Syy miksi en aiemmin laittanut kuvia tänne, oli se että halusin odottaa ensin jutun julkaisun lehdessämme ja nytpä se sitten löytyykin täältä.

Olimme (tai siis poikani oli) haastattelu vierailulla mökillä ja äiti siinä siivellä mukana autokuskin virassa. Toki aivan tuttuja olemme mökin isäntäparin kanssa ja olikin mukavaa päästä tutustumaan lähemmin Niittyvillaan.
Ihana oli mökki ja isäntäväki, maittavat pullakahvit juotiin kauniissa perkolassa ja sää oli todella ihanan lämmin ja aurinkoinen (mikä on aika harvinaista herkkua ollut tänä kesänä).
Enemmittä puheitta, tässä esittelen teillekin Niittyvillan. Kuvat puhukoon puolestaan...










Mökki täynnä kauniita yksityiskohtia, aivan asujiensa näköista. Nyt siirrytään takaisin ulos ja ihanuudethan jatkuvat tietysti sielläkin...





Talon vahtikoira halusi kuvaan mukaan :0)


Perkolaan tulee sähkötkin, voin vain kuvitella miten ihanan tunnelmallisia pimeitä iltoja täällä tullaan viettämään pienine valoineen.


Juomat pysyvät kylminä kätevässä kylmätynnyrissä.









Lainaten mökin emännän sanoja, kyllä täällä sydän lepää!!

Olen tässä muutaman viikon aikana päättänyt ryhdistäytyä ystävyyssuhteiden ylläpitämisessä ja olenkin kyläillyt aika monessa kodissa ja erityisesti yksi jäi sydämeeni. Se on eräs ihastuttava kesämökki tässä lähettyvillä, noin 20 km päässä kaupungista. Antiikin parissa työskentelevät ystäväni ovat löytäneet itselleen unelmien piilopirtin järven rannalta. Että voi maisemat olla kauniit ja voitte varmasti arvata että myös tämä mökki sai minut haukkomaan henkeä. Se onkin sitten toinen tarina se ja vierailu täytynee tehdä uusiksi, koska unohdin kameran kotiin tältä reissulta... niin että täältä tullaan taas!!
Myös meidän kotonamme on käynyt mitä ihanampia ystäviä vierailulla ja puhelinlasku on varmasti ruhtinaallinen ensi kuussa :0) Mutta on ollut mahtavaa taas huomata miten mahtavia ystäviä minulla onkaan, kiitos siitä teille rakkaat!

Tässä yksi tuliainen eräältä ihanaiselta vieraaltani...


...ja tässä taas yksi ihastuttava pikkumies syömässä jätskiä huvimajassa...




Halausten kera lopetan tämän postauksen ja toivottelen kaikille teille oikein mukavaa ja rauhaisaa viikonloppua. Nyt tämä tyttö suuntaa nokkansa kohti Ristijärvenpirttiä missä oma ukonketale jo odotteleekin minua saapuvaksi.


3 kommenttia:

  1. Niittyvilla on todellakin omistajiensa näköinen, aivan ihana!! Kuten jo arvata saattaakin...

    Kyllä on *piip* osannut sen nätiksi laittaa, siellä lepäisi yksi jos toinenkin sydän, vai mitä, Johanna *hih*

    Mukavaa viikonloppua Ristijärvelle!

    VastaaPoista
  2. Ihana mökki. Seinällä oleva kellokin on ihana. Tiedätkö mistä niitä saa?

    VastaaPoista
  3. Olet oikeassa Satu, kyllähän tuo sydän lepäise yhden jos toisen ihanissa kodeissa ja mökeissä :0)

    Voin Sini kysäistä tuota kelloa mistä voisit löytää sen. Saattaa olla jopa hänen omasta liikkeestään.

    VastaaPoista