Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt yhden teinin sekä yhden nuoren herran äiti ja ihanan miehen vaimo, jonka sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogissa seuraillaan myös näiden veijareiden touhuja ja kommelluksia.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







maanantai 21. lokakuuta 2013

VALOA TALOON

Rakastan (kuten taitaa rakastaa koko meidän perhe) näitä ihania pimeitä iltoja ja tunnelmallisia hetkiä kotona kynttilän valossa, mutta rajansa kaikella! Jos jokaisen asian joutuu tekemään pimeässä tunnelmavaloissa, kuten lukemisen, ristikkojen täyttämisn yms. alkaa se ihana pimeys jo välillä ahdistamaankin. Niinpä oli jo korkea aika kaivella laatikon syövereistä muutama valaisin esiin ja asentaa ne paikoilleen.

Oli mukava yllätys huomata, että kattovalaisimen pistoke on himmentimen takana, joten tämän  valon alla voi tunnelmoidakin.



Kärkkäiseltä ostin ihastuttavan ruusuköynnös ledvalosarjan. Muuten ihana, mutta valo ehkä liian valkoista makuuni. Siispä tytär saa nämä huoneeseensa ja onneksi ne mielellään sinne ottikin.



Kajaanista pois muuton yhteydessä ostin tämän puisen antiikkivalaisimen ystävieni liikkeestä. Nyt se on arvoisellaan paikalla, tulee oikeuksiinsa kokonsa puolesta korkeassa tilassa. En saanut otettua tilasta  hyvää kuvaa, missä se myös tulisi oikeuksiinsa...joten sitä odotellessa näette vasta tämän itse ihanuuden.



Viikonloppuna saimme purettua puuhellan päältä massiivisen huuvan pois ja kas vaan kun tilan tuntua tuli tuplaten lisää. Olihan se kuparihuuva komiakin, mutta jospa nyt saisimme hiukan pienemmän valkoisen version tähän joskus tilalle.


Tila nyt näyttää tällä hetkellä vähintäänkin rujon epämääräiseltä ja aika härskiltäkin, mutta eiköhän me tästäkin nurkasta vielä jotain kauniimpaa aikaiseksi saada. Ja näinpä aloitimme tyttären kanssa sen projektin näin...


...hiukan liitutaulumaalia ja...syödään keksiä lisää :0)


Tästä osasta onkin helppo jatkaa eteenpäin, katsotaan mitä tästä saadaan aikaiseksi.

Se on moro taas!

4 kommenttia:

  1. Onpa kaunis tuo vanha valaisin! Valoa täytyy olla tähän aikaan vuodesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat valaisimet ovat niin kauniita. Saan tässä yhden ihanuuden lisää lähiaikoina, sellaista olen pitkään haaveillut.

      Poista
  2. Voin vain kuvitella miten ihana tuosta teidän kodista tulee jouluna, on varmaan kuin satumaailma. Onneksi on tämä blogi josta voi tirkistellä toisten ihania koteja.
    Ihanaa viikkoa sinne Ouluun.
    PS. Ei malta sen pikku-Inkerin luota lähteä kun niin harvoin näkee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä...joulukuusi pahvilaatikoiden välissä ;0)
      Ymmärrän kyllä että Inkerin luota ei malta lähteä, mutta käykäähän joskus pirtissä.

      Poista