Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







torstai 24. syyskuuta 2015

VIHAAN TÄTÄ, MUTTA ELÄMÄ VOITTAA

Voihan räkä että vihaan tätä sadetta ja syksyä, piha on täynnä lehtiä ja osa puista alkaa näyttämään vallan karuilta. Vaikka kuinka yritän ajatella positiivisesti, en siltikään näe mitään ihanaa enään tässä vaiheessa syksyä. Paitsi...ehkä ne pimeät illat kynttilöineen, mutta sitten ne aamut!!! Pimeää on kun herään ja väsyttää niin vietävästi : (
Tiedän jo valmiiksi, että tätä väsymystä riittää sinne saakka kunnes lumi tulee maahan. Eipä tässä auta kuin taas sopeutua ja koittaa sitten vaikka kuunnella sitä Anna Abreun uusinta syksy biisiä, jospa se siitä!

Rovaniemen kirpparilta löysin kivan kynttilänjalan ja söpöt mansetit.



Eivät kuvissa oikein näytä siltä miksi niihin tykästyin, sillä väri niissä on kauniin utuinen. Näyttävät näin kivan vanhahtavilta...miten tämän nyt osaisi selittää...no, tiedättehän mitä tarkoitan? Ehkä vähän kesäisiä tähän harmauteen, mutta ilahduttakoon nyt vielä jonkin aikaa.
Samalta matkalta löytyi muutakin, mutta niistä lisää myöhemmin.


Eipä mulla muuta, paitsi että!! Ette arvaa kenet tänään tapasin aivan yllättäen työnlomassa. Ihana iloinen Mari Sekasortoa blogista oli niin mukava yllätys, hauskinta oli kun asia alkoi meille selvitä pikkuhiljaa puheittemme kautta....tai oikeastaan Mari sen hoksasi. Oli niin ihana tavata!!!
Lähettänyt klo

8 kommenttia:

  1. Mari25. syyskuuta 2015 klo 8.04

    Oli kyllä mukava yllätys eilen tavata :) Hauska sattuma! Mulla on muuten samanlainen kolmiharainen kynttilänjalka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna25. syyskuuta 2015 klo 8.44

      Se oli aivan huippua, kyllä minua hymyilytti koko loppupäivän!
      Kynttilänjalka on niin söpö, pari euroa siitä maksoin...ei ollut paha sekään...niin ja mansetit sain ilmaiseksi ; )

      Poista
  2. Giac25. syyskuuta 2015 klo 14.06

    Hei Johanna,
    Toivon, että se on mukava syksyllä ja ei liian tumma sinulle.Kynttilät ovat ihania viimeisen kuvan.
    Iso halaus,
    Giac

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna26. syyskuuta 2015 klo 19.06

      I hate autumns grayness and rain! But sun is shining now : )

      Poista
  3. Miascgamla hus25. syyskuuta 2015 klo 14.40

    Kaunis kynttilänjalka!
    Pimeys on kyllä kamalinta syksyssä. Toivottavasti saadaan kunnon talvi ja tärkein, sitä lunta!
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna26. syyskuuta 2015 klo 18.50

      Sateet ja harmaat päivät ovat niin masentavia, mutta onneksi tänään paistoi aurinko oikein kauniisti. Kyllä lumi on ehdottomasti tervetullut kun aikansa on saanut kärvistellä pimeydessä.
      Mukavaa viikonloppua sinnekin päin!

      Poista
  4. decorayadora28. syyskuuta 2015 klo 14.50

    Hi Johana !,mi love your house and you blog ,, you have a new follower
    Angelica

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)