Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







keskiviikko 26. syyskuuta 2018

HISTORIAA MENNEILTÄ AJOILTA

Remppahommat Vallgårdissa jäävät odottelemaan ensi kesää, koko pitkä talvi aikaa pyöritellä ajatuksia päässä. Hyvä asia, mutta luulen että ensi talvi tuntuu erityisen pitkälle 😅
Sen verran utelias kuitenkin olin, että halusin kurkistaa yhden huoneen pinkopahvien alle. Tarkoitus olisi tässä huoneessa jäättää osittain hirsipintaa esiin ja hyvällä omalla tunnolla sen teenkin koska pahvit oli jo valmiiksi niin huonossa kunnossa näillä seinillä.


Ja niin lattiakin, ei harmita yhtään irroitella näitä kauhistuksia pois! Tiedän kyllä että alla ei ole mikään helppo tapaus odottamassa, mutta paksua lankkua se silti on.


Jännitys oli suuri, sillä koskaan ei tiedä purettaessa mitä alta löytyy. Sieltä se hirsi paljastuu, ihan hyvä kuntoista onneksi. Tältä osin huokaistiin helpotuksesta.


 Tästä alkoikin hauska leikki, montako kerrosta tapettia löytyy yli 200 vuotta vanhasta seinästä : )


 Tilkkeenä on sammalta jota pursusi aika reippaasti, voisi sanoa että aika pölyistä hommaa oli.


Ylimääräiset irralliset sammaleet rapsuteltiin pois, taidan laittaa pellavarivettä hiukan lisäksi jotta ei tuuli aivan tuivertaisi läpi.


Nauloja on aivan irroitettavaksi asti, onneksi mies oli hankkinut minulle hyvät työkalut. Kun purkutyö eteni, tuli eteen aina vaan lisää uusia kerroksia tapettia...















 Lopultakin hirsi...



 ...ja vielä yksi yllätys! Pinkopahvin alla suoraan hirren päällä oli vielä neljä erilaista tapettia...


 ...ja pari boordiakin oli jonkin kerroksen päällä : )


 Lopputulos oli seuraavanlainen: 1 tapetti ja sen alla sanomalehti, 12 kerrosta tapettia + kaksi erilaista boordia, pinkopahvi ja sen alla 4 tapettia. Yhteensä siis 17 kerrosta erilaisia tapetteja!! 
Kun sitten tätä naureskeltiin että on se mieli muuttunut useinkin asukkailla, niin laskimme kuitenkin että ei se tee 200:lle vuodelle kuin 11 vuotta väliä uusintoihin. Eli jos tuon saman ajan kuluessa laskisi minun tahtimäärällä kerrokset... kuinkahan monta niitä olisi?? 😂😁😁😁




Kylläpä huoneen tunnelma muuttui kerrasta, mutta aivan tällaiseksi se ei tietenkään jää. Kuten arvata saattaa, eihän se esiin tuleva puu ole aina aivan niin siistiä kuin toivoisi ja tässä olisikin haastetta saada kaunis yhtenäisempi puunsävy pinnalle. Jos näyttää siltä että ei onnistu, täytyy harkita maaliakin mutta mieluummin ei.


Kuten kerroin...ei kaikki seinät tule hirsipinnalle, ainakin yksi seinä tapetoidaan ja sen alle jää säilöön kaikki historia. Toki otan jonkun palasen talteen puretuistakin kerroksista ja valokuvia on otettu mahdollisimman tarkkaan joka kerrostumasta. Ei näitä passaa hävittää jotta tulevillekin sukupolville jää ihmeteltävää : ) 
Täältä löytyi hyvä ja mielenkiintoinen teksti vanhoihin tapetteihin liittyen, voisi siis olla hyvinkin mahdollista että nämä vanhimmat on 1700-luvulta, mutta tätä asiaa täytyy joskus tarkemmin alkaa tutkimaan. Mielenkiintoista tietoa tapettien historiasta löytyy enemmänkin myös täältä, voi kun näihin olisi aikaa perehtyä enemmänkin. Jos joku viisaampi osaa jo nyt heti kertoa mihin aikakauteen tuo alin tapetti hirren päällä kuuluu, niin saa vinkata. Se olisi todella kiva tietää!

6 kommenttia:

  1. Jösses, mitkä määrät tapetteja ja kerroksia. On varmasti pitkä talvi odotella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, täällä on tainnut ennenkin asustella ihmisiä jotka rakastaa sisustamista 😀

      Poista
  2. Kuin salapoliisitehtävä ..päästä tutkimaan seinän kerroksia. Historian havinaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, väkisinkin sitä alkaa miettimään miltä talo näyttänyt ennen ja millaista elämää siellä on silloin eletty. Luultavasti edeltäjätkin ovat tykänneet sisustaa, ainakin tapetit ovat vaihtuneet 😀

      Poista
  3. moi! siksipä onkin sääli, kun nykyään on tapana (ainakin hyvin usein) ottaa edellinen tapetti pois ennen uuden laittoa. ei tule kerrostumia, eikä siis tulevaisuuden asukkaille ihmeteltävää eikä historian havinaa...

    Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, olen tätä joskus ajatellut itsekin. Olenkin itse aina tapetoinut entisen päälle, en oikeastaan näe mitään syytä miksi entinen edes pitää poistaa. Tietysti jos entinen on kohokuviollinen tai vinyyli niin silloin on pakko ainakin pintakerros repiä pois.

      Poista