Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 19. syyskuuta 2011

RUUTUA LATTIAAN

Yllättävän pian pääsinkin teille näyttämään mitä eilen lähdin teippailemaan bloggauksen päätteeksi. Kyllä siihen tunti jos toinenkin vierähti, mutta hukkaan ei mennyt maanantain vapaapäivä... mahtavasti vain selkä jumissa ja polvet mustelmilla konttaamisesta.

Tästä se lähti, kun sain vihdoinkin sen PENSPIRAATION aloittaa pikku urakan...


Arttu touhusi apupoikana kun teippailin ruudukkoa lattiaan. 
Jos joku muukin hurahtaa moiseen hommaan, niin suosittelen kyllä satsaamaan tuohon parempaan siniseen maalarinteippiin. Ei repeile eikä mene solmuun, paljon helpompi myös irroittaa maalauksen jälkeen.



Tänään sitten pääsin jo maalaamaan


Ja tässä valmista jälkeä



Olen aika tyytyväinen lopputulokseen, kyllä kannatti kyykkiä ja kontata. Keittiö on nyt sen verran hyrsynmyrskyn että en millään ilkeä siitä ottaa teille kokonaiskuvaa, mutta kunhan kaikki on taas suloisesti hetken järjestyksessä nappaan oitis kuvan  nähtäväksenne.

Mukavaa viikon alkua kaikille!

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

PILALLAKO?



Voi että minua keljuttaa... menin pilaamaan tv-kaappimme kukankasteluvedellä, ARGH!!



Sitten aloin miettimään, että onko se kuitenkaan ihan pilalla... enkö oikeastaan tykkää kaikesta hiukan kulahtaneesta!?!

Niinpä tuota ihanaa patinaa täytyy saada kaapin toiseenkin kulmaan, jotta tasapaino säilyy ;0)
Eikun märkää paperia reunoille ja joksikin aikaa muhimaan...


...konstit on monet, mutta muutakaan en keksinyt.



Näin sitä krakleerataan kaappia veden avulla, hip heijaa. Mies kyllä sanoi, että hullu mikä hullu ja minä siihen; että tykkäätpähän itsekin vähän kulahtanesta kun minut valitsit! Hätä ei lue lakia ja jotain oli keksittävä asian korjaamiseksi edukseen! Ehkäpä en olisi tätä tehnyt, jos tuota vahinkoa ei olisi päässyt sattumaan... mutta menköön nyt näin :0)

Kuvasin tässä yhtenä iltana ja päivänäkin pitkästä aikaa hiukan kotiamme, näpsäytänpä ne myös tänne nähtäväksenne. Mitään suuria taideotoksia ne ei ole, mutta tykkään eri tunnelmista... pimeää, hämärää ja aurinkoa.

Olohuoneemme iltavalossa, tuo onneton vahinkokaappi nököttää muuten tuossa nurkassa ja siihen syyllinen kukka kaapin päällä





Mies asenteli tässä yhtenä puhdepäivänä noita ristikoita ikkunoihin. Antaa aika kivaa ilmettä niin sisälle kuin koko talolle ulkoapäin katsottuna.




Kurkistus ikkunasta parvekkeelle, aika pimeää ulkona tähän aikaa vuodesta




Astumme olohuoneesta ruokailutilaan... (päivällä otettuja aurinkokuvia)





Keittiöstä päin katsottuna...



Sitten vielä viimeisimmät uutiset tuvalle liittyen. Eilen lauantaina paikallinen huonekaluliike Kaluste-Eemeli aukaisi ovensa uusiin tiloihin kauppapuistoon. Heillä on siellä on yksi osasto hiukan eri tyylinen kuin muut ja senpä kävikin somistamassa meidän Pirjo tuvalta. Komia soffammekin vaihtoi omistajaansa ja hyvältähän se näyttää täälläkin ympäristössä...




Mukavaa sunnuntaita kaikille teille, nyt lähden teippaamaan keittiön lattiaa... siitä aiheesta kuulette lisää sitten joskus myöhemmin!

lauantai 17. syyskuuta 2011

TÄSSÄPÄ NÄITÄ...

...luvattuja kuvia torstaina puretuista uutuuksista. Huokaillen puramme laatikoita täällä ja voi että haluttaisi taas viedä kaikki omaan kotiin. Ei ole helppoa olla sisustusliikkeen pitäjänä kun noita houkutuksia pyörii ympärillä koko ajan ;0)





Uudet Bukowskin nallet ovat oikeilla vanhanajan nivelillä, joten nallet saa istumaan ja seisomaan









Ihana aamupalapöytä / tarjotin hemmotteluhetkiin...



Aurinkoista viikonloppua!

perjantai 16. syyskuuta 2011

TUNNUSTUS

Tällaisen tunnustuksen Pepi Mummon huushollista antoi... olen otettu, kiitos!

                                          

Tätähän tietysti täytyy jatkaa eteenpäin ja ohjeistus kuuluu näin:


1. Kiitä tunnustuksen antajaa...
   
    ... sen teinkin jo heti alkuun, vielä kerran kiitos!

2. Anna tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
   
    Hmm... siinäpä onkin tehtävää kerrakseen, heitähän olisi enemmänkin ;0)

3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.

    Tottakai, yritän muistaa.

4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestä.

    Ark... mitähän itsestäni kertoisin??


No, säännöt ovat sääntöjä, tässä näitä tulee sitten...

1. Olen nykyään äärettömän hajamielinen ja siitä syystä kännykkäni muistutus piippailee pitkin päivää 
muistuttaen minua milloin mistäkin asiasta


2. Minusta on tullut vanhenmuuttani hiukan laiska ja mukavuuden haluinen, siitä syystä kadehtien 
luen teidän monen blogia ja ihmettelen mistä ihmeestä repäisette tuon kaiken tarmon ja ajan kaiken kivan    toteuttamiseen.
 
3. Olen lihonut viimeisen vuoden aikana luvattoman paljon, enkä saa itsestäni irti yhtään mitään asian
 korjaamiseksi... todella raivostuttavaa!!
 
4. Teen helposti heräteostoksia ja kadun niitä sitten seuraavana päivänä.  
 
5. Olen aamu- ja iltauninen 
 
6. Koti ja perhe on minulle kaikki kaikessa ja tekisin kaikkeni näiden asioiden eteen.
 
7. Vaikka meillä onkin tällähetkellä kiva koti ja talo, niin sekään ei vielä ole aivan se unelmientalo mitä
haaveilen. Haluaisin joskus asua jossain todella vanhassa talossa jossa on säilynyt se kunnon vanhantalon
tunnelma.

8. Pidän todella typeristä hömppäohjelmista, kuten Maajussille morsian ym. vastaavista. BB ei missään
 nimessä kuulu tähän joukkoon, sitä en ymmärrä lainkaan ja en oikein pidä siitä että meidän teini sitä
 katsoo silmät tapillaan. Olemmekin käyneet monet keskustelut aiheesta ja siitä että todellinen elämä ei
 ole tuollaista.

Olisihan sitä vaikka mitä muutakin kerrottavaa varmasti, mutta tässä mitä ensimmäisenä tuli mieleen. Sitten onkin se vielä vaikeampi osuus edessä... hm, kahdeksan bloggaajaa pitäisi valita niin monesta ihanasta.

Heille minä tunnustuksen nyt annan tällä kertaa... en toki tiedä vaikka olisivat jo tunnuksensa saaneet, mutta saavatpahan sitten toisenkin :0)

Vaahteramäen emännälle
Tirlittanin Katjalle
Diagnoosi: sisustusmanian Marialle
Titin blogille
Puutaloelämää Kirsille
AinoSofian blogille
Maalaisunelma ablogille
Kukkakontin Liisalle

Nyt lähden kuvaamaan uusia tuotteitamme ja koetan saada ne pian myös teidän nähtäväksenne.
Aurinkoista perjantaita!

torstai 15. syyskuuta 2011

ENKELEITÄ, ONKO HEITÄ...


No on on... ainakin meillä! Saimme myyntiin ihastuttavia Fabrianon keräilyenkeleitä Saksasta. Enkelit ovat  keramiikkaa ja todella laadukkaasti valmistettuja, hinnat 28,40 eurosta alkaen...


Pienempien korkeus 20 cm, alla oleva isompi 26 cm.



Tämän enkelin korkeus on 63 cm, todella näyttävän näköinen sisustuselementti enkeleistä pitävälle.


Muutakin kivaa taas tulla tupasahti eilisessä kuormassa ja lisää purettiin jälleen tänään.
Tässä ensin eiliset aarteet...

















Päivittelen viimeistään viikonlopun aikana nämä kaikki Sofian Tuvan nettiputiikkiin ja lisää ihanuuksia kuvaan nähtäväksenne heti huomenna.
Siihen saakka se on moro!