Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







tiistai 21. elokuuta 2012

VIIME VIIKONLOPPUNA TAPAHTUNUTTA

Viikot hurahtaa niin että hups ja hei vaan ja taas ollaan kohta viikonlopussa menossa. Tämä lehtimaailma on siitä mukavaa, että viikot hurahtavat todella nopeasti lehden eri valmistus vaiheiden mukaan. Alku viikko on kiireistä valmistelua ja myyntiä, sitten lehti alkaakin saamaan viikon ilmeensä ja lähtee painoon. Loppu viikko onkin rauhallisempaa, enimmäkseen suunnittelua seuraavan viikon tapahtumille. Ainoa huonopuoli tässä nopean ajankulun rytäkässä on kait se, että taidan myös vanheta koko ajan yhtä vinhaa vauhtia. Nytkin huomaan ykskaks että olen ollut jo puolivuotta tässä työssä ja tuntuu aivan siltä kuin olisin vasta tullut taloon. Mutta mukavaa on ollut ja erittäin mielenkiintoista työtä... TYKKÄÄN!

No palataan hiukan ajassa taaksepäin ja muistellaan viime viikonlopun tapahtumia. Olimme jälleen Ristijärvellä viettämässä vapaata maalaismaisemissa ja Arttu nautti täysin siemauksin rauhallisesta ympäristöstä ja luonnosta.

Kävimme tutustumassa luontopolkuun...




...ja kaikkeen siihen liittyvään.


Hui... mikä tuo on. Uskokaa tai älkää, näin ensimmäistä kertaa eläissäni (ja se on pitkä aika se) sisiliskon näin läheltä.

Retken jälkeen maistui uni vaunussa...



...ensin näin ja sitten näin päin.


Ja kun ilta hämärtyy, taas ulos omalle vahtipaikalle.


On jo niin pimeää, että täytyi sytyttää pitkät päälle...


Tällä kertaa lähdimme kotiin jo lauantaina, koska melkein aito Danny odotti Doriksiaan mukaansa esiintymään erääseen syntymäpäivä tapahtumaan. Kyllä oli mukavaa olla taas mukana tanssimassa ja päästä hiukan hömpöttämään.


Ja kun kotiin päästiin tältä reissulta, syttyivät kynttilät parvekkeelle ja huvimajaan. Pieni romanttinen retki pihalle aivan kahdestaan, kun lapsetkin olivat molemmat omilla teillään.





Kohtahan se on taas viikonloppu edessä, mutta sitä ennen käynti perjantaina Vaalan antiikkikirpparilla. Minut tuntien sieltä saattaapi taas jotain aarteita löytyäkin kotiin tuomisiksi :0)

3 kommenttia:

  1. Ihana tuo Artun nukkumisasento selällään!!! Voi pehmouden huippua ;D

    Vai Danny, minusta tuo näyttää M:ltä ;DD

    Harmi, kun en taaskaan pääse Vaalaan...

    VastaaPoista
  2. Eikö vaan, mahtava pefa :0) Äläs nyt Satu, meidän Danny jakeli nimmareitakin paikalla!
    Eikö mitään mahiksia vapaapaäivään perjantaina, auto starttaa ysiltä Vaalaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vaan niin tunnistin tuon teidän Dannyn kuvista ;D Mulla ei oo ylityövapaita tällä haavaa...lomakin tuli pidettyä. Olisin muuten aivan varmasti lähtenyt mukaanne.

      Poista