Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 23. syyskuuta 2012

EI MINUN PITÄNYT MENNÄ...

...mutta meninpähän kuitenkin. Kiitos siitä kuuluu Aseman laidan Satulle ja äidilleni, mokomat naiset!
Niinpä sitä taas pyyhällettiin tukkaputkella Vaalan antiikkikirpparille uutta tavaralastia tutkimaan ja senhän kyllä arvaa miten siinä TAAS kävikään.
Mihin minä oikein saan mahtumaan nämä kaikki ihanuudet???

Toisaalta taas tämä oli oikein hyvä juttu, sillä löysin vihdoinkin sen kauan etsimäni 12:sta hengen kahvikaluston ja aivan minun näköiseni kaikenlisäksi :) Sen verran vielä viisammat kertoivat, että tämä kalusto on oikein hyvää Saksalaista Bavaria porsliinia. Lisäksi tykkään astioiden värisävystä joka ei tule kuvissa oikein hyvin esille, mutta tuo luonnonvalkoinen luun sävy on todella mieleiseni.
Eipä siis mennyt hukkaan tämäkään reissu...




Jotain muutakin astiaa lähti mukaani...






Nyt lupasin jo miehelleni, että nämä ovat sitten viimeiset lautaset mitä taloomme kannan enään. Huh huh... mitä tuli luvattua :) onneksi tämä ei ole meillä niin turhan vakavasti otettava asia!!


Vuosien varrella tämä sisustus / astia maku on ennättänyt niin paljon muuttua, että jotain vanhaa onneksi voi jo alkaa hävittämään poiskin. Jotain parempia säilytän varmasti omille nuorilleni, jos vain kelpuuttavat omiin koteihinsa ja loput myydään kirpparilla tai lahjoittelen niitä pojan kavereille heidän opiskelijakoteihinsa. Yllättävän moni näistä kamuista jo asustelee omissa huusholleissa.



Nämäkin joutavat vielä pois kaapista...


Näinpä sain kuin sainkin tilaa uusille astioille kaappiin :)


Siellä ne ovat pitsiverhojen takana odottamassa seuraavia parempia kahvitteluhetkijä, ihan joka päiväiseen käyttöönhän nämä eivät tule sentään...



Joko luulitte että tässä oli kaikki mitä Vaalasta mukaan lähti... ehei... ei toki!


Lisää kehyksiä...


...ja pari Carl Larssonin taulua.



Pari aivan ihastuttavaa tuolia oli melkein lähdössä mukaan, mutta viime hetkellä päätin olla JÄRKEVÄ... mihin muka ne olisin meillä mahduttanut??? Kieltämättä ne olivat niin ihanat, että vieläkin mietin olisiko ne sittenkin pitänyt ostaa. Kuvitelkaa nyt... 28 € kpl, vanhat puutuolit kangasverhoilluilla istuimilla ja kauniit kuin mitkä! No, sinne ne nyt kuitenkin jäivät ja ovat varmasti jo löytäneet uuden kodinkin.

Muutama tunnelmakuva vielä kotoamme tältä aamulta...






Ihana aurinkoinen sunnuntai aamu, ei kiire minnekään eikä tarvitse tehdä yhtään mitään jos ei huvita. Mukavaa sunnuntaita kaikille!

12 kommenttia:

  1. Ihana astiasto <3. Ja ihan vinkkinä, jos haluaa päästä "ylimääräisistä" ihanuuksista eroon, niin blogikirppis on loistava keksintö :)

    -Tuija-

    VastaaPoista
  2. Juu... niin tykkään minäkin! Tuossa on kyllä ideaa, täytyypä miettiä asiaa... olisi nimittäin aika paljonkin myytävää nurkissa ja kaapeissa.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihanat ostokset!
    Niinhän ne miehet aina pyörittelevät päätään, kun me naiset teemme löytöjä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu..u.. ei ne aina meitä taida ymmärtää, mutta välillä saattaa kyllä asia olla toisinkin päin :)
      Onneksi tää ei ole niin turhan vakavasti otettava asia ainakaan meillä, omia paheita löytyy varmasti molemmilta.

      Poista
  4. Joo, blogikirppis on loistava juttu, vaatii vaan vähän intoa postitellakin -mutta sullahan on kokemusta ☺☺

    Satu kesällä pyyteli joskus poikkeamaan siellä teidän suunnalla, mutta eihän sinne uskalla tulla....eihän junanvaunu vetäis sitä määrää tavaraa, mikä mukaan lähtis!! Teillä näyttää olevan vallan omituisia paikkoja kun noin superia tavaraa löytyy!!

    VastaaPoista
  5. Tervetuloa vaan tänne ja eikun tähtää ajankohta sopivaksi niin lähdemme porukalla tsekkaamaan tämän Vaalan ihmeen!
    Tuota kirppis asiaa täytyy varmasti alkaa suunnittelemaan, kun vaan ennättäis läpi käymään kaiken joutavan.

    VastaaPoista
  6. Aivan upeat astiat löysit! Kaapin sisältö näytti kivalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vanhojen astioiden hamstraus onkin uusin villitykseni ja kaapit täyttyvät uhkaavasti :)

      Poista
  7. Muista mua, ennenkuin blogikirppiksen laitat pystyyn !!!

    Mulle ei tarvi postittaa ;D

    Juu ja Pepi + Tiina, tänne vaan, niin humputellaan oikein kunnolla tuolla aarreaitassa, jos naurulta ehditään ♥

    VastaaPoista
  8. Kuola meinaa tippua suupielestä noita astioita katselessa :) Vanhoissa astioissa(kin) vaan on sitä jotain.
    On kyllä omituinen aarreaitta tuo Vaalan kirppis!

    VastaaPoista
  9. Arvaappa vaan Tiina miten siellä paikan päällä kuola valuu ja hullunkiilto silmissä shoppaillaan :)
    Eikun mars kohti kirpparia... seuraava uusi lasti olisi 5.10. esillä!

    VastaaPoista