Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







maanantai 3. syyskuuta 2012

HISTORIAN HAVINAA HYRYNSALMELLA

Se oli sitten viimeinen viikonloppu tälle vuodelle Ristijärvenpirtillä, nyt oli oikea aika kerätä kimpsut ja kampsut ja alkaa uskomaan että kyllä se syksy on tullut. Minua ei oikein millään enään jaksa innostaa vaunussa kököttäminen kun ilmat alkavat mennä tarpeeksi viileiksi ja sateisiksi, niinpä olikin jo hyvä aika lopettaa karavaanihommat tähän. Vielä se vaunu taitaa jonkun reissun auton perässä liikahtaa, mutta saas nähdä minne ja milloin.
Meidän kesänpäättäjäisiin mahtui aivan ihanat venetsialaiset mahtavassa tallibubissa, jonne oli kokoontunut kaikki kesän vakkari asukkaat Pirtiltä. Söimme mitä ihanampia herkkuja, joimme mitä mainiointa boolia, lauloimme, nauroimme ja tanssimmekin. Mukavaa oli mukavassa seurassa ja tunnelmallisessa kynttilävalaistuksessa joka oli ulos viritelty.

Lauantaina sitten päätimme lähteä hiukan ajelemaan ja katselemaan mitä mielenkiintoista voisimme löytää Ristijärveltä. No... sen sanon että EI NIIN YHTIKÄS MITÄÄN :) Niinpä matka jatkui joitakin kilometrejä ja saavuimme Hyrynsalmelle. Ajelimme vain summanmutikassa pitkin maanteitä ja löysimme aivan sattumalta tällaisen talomuseo alueen.


Aika ihana paikka, vaikka ovet olivatkin lukossa emmekä päässeet sisälle taloihin.




Kurkistelimme ikkunoista sisälle...


...ja melkein voisi kuvitella että olimme jopa sisällä.


Kyllä vanhat rakennukset ovat ihania, aivan kuin ne kuiskisi kukin omaa tarinaansa menneiltä ajoilta.




Tämä kuva on yhdestä pienestä rengin tai piian mökistä...


...kyllä tätä kuvaa katsellessa tulee mietittyä väkisinkin millaista elämä on ollut silloin kun joku on tässäkin asustellut.
Alla oleva kuva taitaa olla sen aikaisesta "kodinhoitohuoneesta" joka sijaitsi samassa mökissä savusaunan kanssa.


Kovin oli pimeää, joten aika vaikeita kuvattavia kännykällä. Alla on sitten se savusauna...



 Jätimme asuinmiljöön taaksemme  ja lähdimme tutkimaan mitä täältä löytyy...


...ensin tuli vastaan piiiiitkä tervavene...

 ...ja tervatynnyrit.


Ja sitten se rautahytti jota on käytetty raudan valmistukseen.


Ei se ole ennenvanhaan ollut niin helppoa tuo raudankaan saanti.

Päivästä tuli mitä mukavin ja sää oli aurinkoinen joskin aika viileä. Täältä lähdimme takaisin kohti Ristijärveä ja matkalla pysähdyimme vielä ihastelemaan 1920 luvulla rakennettua Möykkysenjoen siltaa (sijaitsee Ristijärvellä)...



Kyllä sitä on osattu rakentaa siihenkin aikaan, siinä se on silta palvellut kohta sata vuotta. Löysimmepä siis jotain mielenkiintoista näiltäkin seuduilta.

Näissä tunnelmissa vietimme viikonlopun ja innolla odottelenkin jo seuraavaa. Silloin meillä on täällä Kajaanissa tällainen tapahtuma...


Joukossa niin monta tuttua, että jännittää todenteolla kaikkien heidän puolesta. Innolla odotan tapahtumaa ja kerrankin vain aivan yleisön joukossa :)



8 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat museoalueelta, sielunsa silmillä näki väen pihalle, piiat juoksemassa helmat ja huivit hulmuten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin kuvittelin miltä olisi tuntunut elää tuolla silloin joskus kauan sitten :)

      Poista
  2. Vaude, minkä paikan löysitte. Tuollainen on jotenkin rauhoittava, ja saa todellakin mielikuvituksen liikkeelle.
    Eipä mitään vikaa sillassakaan. Laitappas tämän päivän insinöörit rakentamaan tuollainen silta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, tuolla tuli todellakin rauhallinen olo ja mieli lepää. Ei ne taida tänä päivänä rakentaa enään noin hienoja siltoja, kaikki on vaan rautaa ja tuuliteltyjä yksinkertaisuuksia.

      Poista
  3. Onpa ihanaa että nuo vanhat aarteet ovat säilyneet ! Iloista viikkoa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, toivottavasti säilyvät vielä pitkään tästä eteenkin päin. Iloista ja aurinkoista viikkoa sinullekin!

      Poista
  4. voi mikä ihana puusohva! ja terveisiä Puolangalta :)

    VastaaPoista