Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 17. syyskuuta 2012

NYT TULI TUTUKSI JYVÄSKYLÄKIN, AINAKIN OSITTAIN

Viime viikonlopun vietimme miehekkeen kanssa Jyväskylässä aivan kahdestaan vuosittaisen häämatkan merkeissä ja siihen samalla yhdistimme tällä kertaa tuon uuden "perheenjäsenemme" haun.
Jostain syystä kyseinen paikkakunta on jäänyt aika vieraaksi, tullut vain piipahdettua tansseissa ja seuratanssin ohjaaja kursseilla. Itse kaupunki on siis jäänyt aivan tuntemattomaksi, niinpä nyt tutustuimmekin lähinnä aivan keskustaan ja sen tarjontaan. Jyväshovi oli todella kiva hotelli ja huone harvinaisen kaunis ja kotoisa. Söimme hyvin, kuuntelimme hyviä esiintyjiä ja tanssimmekin... kaiken kaikkiaan mukava paikka ja viikonloppu.




Ikkuna maisemat...


 ...ja ulkoapäin ostoskeskuksesta katsottuna.


No mitäpäs muuta se minä etsinkään kaupungista kuin antiikkiliikkeitä ja kirppareita. Yllätys oli että niitä en löytänyt yhtäkään keskustasta, vaan täytyi lähteä hiukan kauemmaksi. Voi olla että en vain löytänyt, mutta ei haittaa ollenkaan! Sillä löysin kaksi aika megeeta paikkaa, aivan meni maalaistytöltä pää pyörälle tästä valtavan isosta Kirpputorimarketista minkä löysimme.
Siellä sitä sitten pitikin käydä kahtena päivänä, kun ei kerta kaikkiaan jaksanut yhtenä päivänä kiertää kaikkea. Tavaraa oli tietysti niin valtavasti, että en oikein osannut ostaa mitään. Mutta ehkä se oli hyvä niin :)

Kaikki nyt varmasti arvaa sen, että en nyt sentään aivan tyhjin käsin sieltä poistunut.



Muratti on myös täältä samaisesta paikasta (kirpparilta voi siis löytyä aivan kaikkea), joten entisen riutuneen tilalle tuli hommattua kukkakin...kätevää.


Tämä oli oikea löytö!! Näitä Arabian asetteja minulla oli jo 5 kpl ennestään ja nyt löysin toiset 5 lisää ja vieläpä aivan samaa värisävyä, eli taitavat olla saman ikäisiä.
Ja näitä metallikulhojahan meillä ei vielä olekaan :)


Nämä lautaset taas olin ennättäny jo ostaa edellisenä päivänä Puttipajan alennusmyynnistä (kaikki -40%), mutta olisivat saaneet kyllä jäädä kauppaan jos olisin tiennyt tästä Arabian löydöstä.


Mutta kaitpa niitä lautasia vielä meille jokunen mahtuu kaappiin (todellisuudessa EI YHTÄÄN) ja onhan ne aika södet näille mukeille... (seli seli)


...niin että ei muuta kuin joulua odottelemaan.

Toinen paikka missä kävimme oli nimeltään Wanha Veikko. Siellä oli yhdistettynä antiikkikauppa ja kirpputori joka oli täynnä myös kaiken näköistä tavaraa ja antiikkia, huonekalut  omistaja toi liikkeeseen itse suoraan Ranskasta. No olisihan siellä ollut vaikka mitä ihanaa, mutta kun pitäisi olla jo se kartano että saataisiin mahtumaan vielä muutama kaappi taloon ja se paksu lompakkokin voisi olla tarpeen.

Jotain TÄYTYI kuitenkin täältäkin mukaan saada, joten näin lähti pieni symppis silitysrauta mukaan tästä kohteesta.


Näin vähällä pääsin tällä kertaa, mitä nyt sitten sokoksen vaateosastolta aivan puoli vahingossa jotain sujahti pussiin :)

Suurin hankintani taisi kuitenkin olla tällä matkalla tämä kulkupeli.
Kuvassa on "Pekka" ja matkan varrella vastaan tulleet wc-pönttö kukkaruukut erään leirintäalueen portilta.


  En ehkä omalle portilleni näitä komistuksia haluaisi...


...mutta tähän tähän mustaan hurmuriin olen aivan hullaantunut, se on niin söpö ja NIIN OMA :) Kyllä nyt on mukavaa päristellä kodin ja työn väliä. Kaiken kruunaa kukka maljakossa ja ajaessa tulee väkisinkin iloiselle tuulelle.


Eräs ystäväni vitsailikin minulle, että sisustan varmasti auton pitsiliinoin ja-verhoin ja taisipa mainita jotain kynttilästäkin kojelaudalla... heh heh :)

Mutta tulipahan todistettua sekin tällä reissulla, että näinkin voi todellakin tehdä!! Niin että saas nähdä Veikkoseni...



Näissä kuvissa olemme jo siis paluumatkalla ja jotain muutakin kummallista tuli vastaan...


No makuja ja taidetta on monenlaista, kesempänä tässä roikkui alushousuja (nyt talvihattuja)


Näillä eväin oli mukava (no jaa) palata "virkeänä" taas arkeen ja työn pariin. Niin että ei muuta kuin heissan ja mukavaa alkavaa viikkoa teille rakkaat lukijat!

-Johanna

3 kommenttia: