KIRPPUILUA SIELLÄ TÄÄLLÄ

Perjantain pikavisiitti Alppilan Kirppis Aarrearkussa ei ollut turha reissu taaskaan. Itseasiassa olin menossa hakemaan sieltä yhtä tilausjuttua ja nämä sieltä samalla mukaani keräsin.

Metallivati oli jo olemassa, nuo lasiastiat on uusia ostoksia täydentämään alustaa. Nipsut ovat Pioni Living:n ihanasta putiikista. Näitä pienempiä olen etsinyt ja nyt löysin ne lähempää kuin uskoinkaan.

Lauantaina suuntana Kajaani ja siellä vanhempani sekä anoppila. Matkalla poikkesimme todella pikaisesti Vaalan Antiikkikirpparilla, aikani ruinattua sitä matkan varrella. Huom, käynti siis TODELLA pikaisesti...olihan mukana isäntä ja teini :D No mutta...siihenhän ei kovin kauan aikaa mene, kun jotain kivaa silmään pistää. Niinpä...

...nämä ÄKKIÄ mukaani tempaisin ja matka jatkui. Jalallinen härpäke on teesihti...tuskin paljoa käyttöä on, mutta hauskan näköinen vempain ja meille kotiutui.

Kajaanissa sitten vielä äidin kanssa piipahdettiin paikallisella Tavarakirppiksellä ja täytyy sanoa että se on kyllä aivan alansa ykkösluokkaa. Ikävä ihan jäi, viimeksi olen käynyt siellä vuosi sitten. Toisaalta kyllä...voi olla parempikin että ei tule niin usein käytyä, saattaisi kotiimme kertyä turhan paljon aarteita ja huonekaluja.
Tällä kertaa en kuitenkaan tämän suurempia ostoksia tehnyt, sydän kyllä jäi erään ihanuuden perään huutelemaan.

Rakas esikoiseni kävi Japanissa verestämässä muistoja vaihto-oppilas ajoiltaan ja sopivasti ennätti tulla takaisin äitienpäiväksi reissultaan. Häneltä sain lahjaksi tämän Manekineko-kissan joka toivottaa vieraat tervetulleeksi.

Vasen tassu ylhäällä tarkoittaa tervetulleeksi toivottamista ja valkoinen väri kissalla tuo onnea. Jos ylhäällä oleva tassu olisi oikea, se toisi rahaa (ei olisi ollut sekään pahitteeksi) ja niitä näkee erilaisissa myymälöissä ja yrityksissä. Huisin jännää oli kuunnella taas erilaisia tarinoita japanin kulttuurista ja pojan matkasta. Hänellä on siellä paljon ystäviä ja uusia tuli vielä lisää tällä matkalla. Kaupunki missä hän silloin oli ja missä myös nyt kävi, on noin 8 miljoonan asukkaan kaupunki Nagoya. Sieltä on noin kahden tunnin junamatka Tokioon, missä hän oli myös yhden viikonlopun viettänyt ja käynyt ystäviään tervehtimässä.
Ei voi muuta sanoa kuin että rohkea on nuori mies, oikea maailmanmatkaaja. Ulkomaille taitaa veri vetää ja enpä ihmettelisi vaikka sinne joskus tulee lähtemään pitemmäksikin ajaksi, kunhan sen aika vain on sopiva.

Ikävä taas jäi kun lähdimme takaisin kotiin, mutta onneksi ja toivon mukaan saamme kohta viettää ylioppilasjuhlia yhdessä....tuloksia tässä jännätään.

Ihana anoppini oli ostanut minulle äitienpäiväruusuja ja mieheltä sain toivomani runkoruusun, joka olisi tarkoitus istuttaa pihalle kunhan säät sen sallivat. Kylmää ja märkää on, mutta jospa luonto alkaisi pikkuhiljaa heräilemään kun saa vähän vettä.

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE!