Ihanasti kotona: PUKUHUONEEN NURKKAUS

Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!

torstai 25. syyskuuta 2014

PUKUHUONEEN NURKKAUS

Tämä pieni nurkkaus pukuhuoneessa josta pääsee talomme toiseen vessaan, on osottautunut jostain syystä minun päässäni oikeaksi murheenkryyniksi. Mikään ei näytä eikä tunnu hyvälle ajatukselle, mutta nyt tein sentään asialle jotain. Onko tuttu tunne kenelläkään muulla?

Pepiltä ostetut helmililjat pääsivät ikkunalle, vaikka alunperin kyllä olin ajatellut säästellä nämä pääsiäiseen...silloin olisi ehkä oikeampi aika niille. Mutta näyttävät niin somalta että saavat olla nyt siinä!

Huoneen ikkuna jää tänne nurkan taakse, joten tila on muuten aika hämyinen tunnelmaltaan. Navetan ikkunaratkaisut eivät ole mitenkään hirvittävän suotuisia luonnonvalon kannalta, mutta kohtapa taas elelemme pimeämpiä aikoja muutenkin ;D

Kun katsoo ulos ikkunasta, niin karu totuus paljastuu...syksy on tullut ja on niin kylmä...eilen satoi luntakin joka onneksi suli kuitenkin samantien pois!