Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







torstai 2. kesäkuuta 2011

PIITKÄSTÄ AIKAA

Jokseenkin harvinainen tarmonpuuska iski heti aamusta ja siivosin koko huushollin pitkästä aikaa... todella pitkästä aikaa, pikkaisen kyllä jo hävettää myöntää! Onpa ihana olo kun koti on taas järjestyksessä, lukuunottamatta kahden teinin kaaottista huonetta jotka mielestäni kuuluvat heidän velvollisuuksiinsa siivota. Itseasiassa Viivin huoneesta alkoikin juuri kuulua iloinen imurin surina ;0)
Pihan rakentamispuuhat ovat vieneet aikaa aikalailla ja niinpä kodin sisällä olevat touhut ovat jääneet aivan hunningolle. Mutta toisaalta mielestäni kesästä täytyy nauttia ulkona silloin kun siitä kerran pystyy nauttimaan.

Tässä kuvia viimeisimmistä touhuistamme pihamaalla...


Paviljongille, pöydälle ja tuoleille täytyi tehdä tasainen paikka mihin ne saadaan laitettua. Sopiva paikka sille löytyi varaston edestä. Laitamme myöhemmin tuohon vielä laudoituksen ja ehkäpä jotain istutuksiakin.


Kivimuuri mestarini taiteili huvimajan edustalle tällaista seinämää. Täytyy vielä tilkitä rakoset turpeella ja toivoa että saamme sinne kasvamaan sammaleen. Eikö se piimällä pitäisi onnistua??


Aika komiat portaat saimme räjäytystyömaan kivistä



Nyt huvimajalla on oma pieni etupiha. Täytyy vielä miettiä millä päällystäisi pihan... ehkä liuskekiviä?


Huvimajan taakse metsän reunaan vierittelimme kaivonrenkaan nuotiota varten



Kukkapenkki senkun komistuu vaan päiväpäivältä...




Tältä tämä projekti näyttää tällä erää parvekkeelta kuvattuna. Taitaa mennä vielä useampi vuosi ennen kuin se valmistuu, mutta ehkäpä se viehätys onkin juuri siinä.



Kesäkukkia on tullut hankittua jo pikkuhiljaa, vaikka se maaginen kesäkuun kymmenes päivä ei ole vielä edes koittanut... 






Ja sitten vielä oikea ihanuuksien ihanuus löytö. Kävimme viime viikolla ensimmäisen kerran paikallisella rompehallilla ja olihan se aikamoinen paikka, rompetta tosiaan riitti monen moista pitkin pihoja. No löytyihän sieltä meillekin jotain...


Suihkemaali kätöseen ja tässä tulos...




Kyllä kesä on ihanaa aikaa!


4 kommenttia:

  1. Kivalta näyttää!
    Ihana tuo pyörätuunaus :)

    Oikein mukavia kesäpäiviä teille!

    VastaaPoista
  2. Aloitetaas loppupäästä ☺
    -vallan hurmaava tuo kesäinen fillari!! Maalilla saa ihmeitä aikaan, taas se nähtiin!

    Mikä se maaginen 10. kesäkuuta on??

    Ihania pihakuvia, tykkään kovasti noista kiveyksistä ☺

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista, pyörä on minustakin tosi mehee!!
    Tuo 10.6. on ainakin täällä meillä päin sellainen päivämäärä, mitä ennen ei suositella kesäkukkia istuttamaan. Olemme sen verran pohjoisessa, että hallavaara yltää näinkin pitkälle. Tuon maagisen päivän kyllä huomaa selkeästi, kun menet puutarhalle ennen tuota päivää ja sitten sen jälkeen :0)

    VastaaPoista
  4. ok, minähän en noista päivämääristä mitään tiedä ☺ -aina olen kerrostalossa asunut ja lykännyt parvekkeellekin jo vapuksi jotain väriä!!
    Nyt onneksi niin korkeella, ettei paljon haittaa mikään....paitsi kuumuus...

    Jos muuten tuohon kaivonrenkaaseen meinaatte nuotion tehdä, niin veikkaanpa että nuo istuinpölkyt siirtyy pian noin metrin verran taaksepäin ☺ *kokemuksen syvällä rintaäänellä*

    VastaaPoista