OLIPAHAN KIVA VIIKONLOPPU

Viime viikonloppu meni monenmoisen kivan parissa hurahtaen ohi, mutta oli kivaa saada hiukan piristystä tähän harmauteen. Vettä vain sataa ja väsyttää jatkuvasti, tulisi jo lunta!! Olen ihminen mihin tämä pimeä kausi vaikuttaa todella voimakkaasti... ei kiva :0(

Perjantai iltana olimme viettämässä Pirjon kanssa naisteniltaa paikallisessa kultasepän liikkeessämme Linnankullassa ja sieltä ilta jatkui H&H Dance Houseen, jossa oli ohjelmassa tanssiesityksiä, muotinäytöstä ja huutokauppaa. Tarjolla oli kaikenlaista ihanaa pientä naposteltavaa, viiniä ja boolia sekä maistiaisina suklaata jota Mummon Kahvila ja Suklaapuoti tarjosi. Mukavaa oli, paljon iloisia naisia hauskoine juttuineen ja nauru raikasi.

Jotain lähti mukaan joulupukin konttiin ja aivan pakko oli myös lunastaa tämä itselle...

Lauantaina olikin sitten taas joka syksyiset Antiikki ja keräilymessut Kajaanihallilla ja sinnehän oli aivan pakko suunnistaa jälleen. Joitain aarteita löytyi niin Tuvalle kuin kotiinkin...

Illalla lähdimme sitten jo perinteeksi muodostuneeseen tapahtumaan, jossa poltetaan joessa lautan päällä seisova iso pukki joka on tuotu jo viikkoa ennen joelle meille ihailtavaksi. Tämä oljista, risuistayms. tehty pukki on aika komea ilmestys! Väkeä oli kuin pipoa ja hyvä niin että ihmiset saadaan liikkeelle tällaisiin tapahtumiin, sillä tänä vuonna oli jo käydä niin että tätä tapahtumaa ei enään järjestettäisikään. Tähän rituaaliin kuuluu aina myös tanssiesityksiä ja musiikkia sekä tietysti tulta, tunnelma on aika mystinen. Näky on upea kun tämä kaikki tapahtuu linnanraunioittemme kupeessa ja veden äärellä. Valitettavasti nyt ei tullut otettua kameraa mukaan :0(

Sunnuntaina lähdimme sitten reippaana jatkamaan Sofian Tuvan alakerran remppaa. Mieheni asensi jo perjantaina sinne uuden lattian ja nyt aloittelimme tapetointia. Kivalta näyttää... kuvia saatte myöhemmin. Järjestelin myös paikkaa messuilta löydetylle senkille ja kokosin ihanan romuromanttisen rautasängyn (myös messu löytöjä) odottelemaan paikkaansa. Näistä myös kuvia sitten myöhemmin...


Mukavaa viikon alkua!

Ps. Melkein unohdin nämä aarteet jotka sain äidiltäni heillä kyläillessämme...

Korituoli on mummon peruja ja oli menossa kirpparille. En kyllä tiedä mihin sitä tervitsemme, mutta ei sitä kyllä kirpparillekaan raaskisi laittaa. Tuo karmea karvahörselö joutaa kyllä pois ehdottomasti, mutta Arttu ihastui tuohon kaameuteen niin vietävästi ja tykkää kellistellä siinä... joten olkoon vielä siinä ;0)
Alla oleva pieni kulho on aina ollut meillä käytössä sakkarinkuppina (makeutusaine) ja siinä käytössä se onkin oikein oiva. Oikeasti se on kuulema venäläinen sinappikuppi, mutta mielestäni kyllä aika pieni ainakin meidän sinapille!! Lusikankin halkaisija on vain yhden sentin. Kaitpa se sitten on ollut tujua tavaraa... se venäläisten sinappi siis :0)