Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







torstai 27. lokakuuta 2011

JA KAS NÄIN KASVOI METSÄ

Yhtenä kauniina päivänä kasvattivat taitavat viherpeukalot metsän meidän ihailtavaksi, näyttää kyllä hyvältä entiseen verrattuna!


Ensin soran päälle ilmestyi "sahara", jota jo kerkesimme kummastella naapuruston kanssa, mutta taas kerran oli todettava että keskeneräistä ei pidä mennä arvostelemaan!


Tässä kaivinkone kuljettaa rullalla olevaa kunttaa (eli metsän varpuja ym.)


Ja näin... metsäinen maasto on valmis. Näyttää kyllä luonnossa todelta kauniilta entiseen sorarinteeseen verrattuna, joka jäi kesäiseltä tietyömaalta meidän murheeksemme. Puita kaadettiin ja kalliota räjäyteltiin aikalailla, kaikki vanha kasvillisuus melkein pois.


No mutta... nyt olemme tyytyväisiä, kun vain saisi vielä tuon oman etupihan kuntoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti