Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 26. elokuuta 2012

HAASTEELLINEN KUVATTAVA

Eilen vihdoinkin saatiin kaiveltua vasara ja naulat esiin ja paukuteltua muutama lisäreikä seinään. Valokuvakollaasi oli lojunut lattialla jo aika monta päivää (liian monta) odottelemassa ripustajaansa.  Mutta TADAA... tässä ne nyt ovat!



Jotain se kaipaa vielä lisää (kuten esim. valokuvat tyhjiin kehyksiin :)), mutta kaikki aikanaan... eihän sitä kerralla kaikkea sentään! Ideoita kyllä mielessä, mutta vaatii pientä etsintää kirppareilta ehkä.


Kysymys on siis yläkerran portaikon seinistä, joihin olen pikkuhiljaa alkanut keräämään valokuvia piristämään ilmettä. Kivahan tässä on pysähtyä ylös kiivetessä katselemaan muistoja menneisyydestä.

Toisella seinällä näyttää tältä...


...ja kolmannella tältä...


On muuten vaikea kuvata tällaisia tiloja kuin portaikko. Vaikka miten päin yrität itsesi vängätä, niin ei meinaa kuvaan mahtua mitään. Ei siis mitenkään edustavia kuvia, mutta jospa jotain saisitte irti näistä otoksista.

Tässä vielä kuvia samaisesta tilasta...



Yläpuolelta...




Ja kun vauhtiin päästiin, naputeltiin seinälle myös uusimpia hankintoja Antiikkikirpparilta...


Nämä löysivät paikkansa yläkerran aulasta vierashuoneen viereltä...




Ihastuttava vanha kehys sai arvoisensa paikan olohuoneesta. Nyt vain täytyy etsiä tai teetättää siihen oikein kaunis kuva vielä, joka sopii tähän kehykseen.






Taulu ja muutama kehys odottelee vielä paikkaansa, mutta eiköhän ne sen vielä löydä jostakin.

Nyt lähden pihalle siistimään hiukan paikkoja jotka ovat päässeet pahasti repsottamaan kiireiden ja sateiden vuoksi. Mutta loppuun vielä kuva meidän ihanaisen kirsikkapuun sadosta. Ei mitenkän mahtava saalis, mutta saatiipahan suut makiaksi :)


12 kommenttia:

  1. Tuo ovaalinmuotoinen onkin ihana teidän olkkarissa!! Käy tosi hyvin tuohon ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep jep, ovaalikehys on ihana... kun vielä jonkun kuvan siihen saisi aikaiseksi. Hävettää tunnustaa, mutta meiollä saattaa ihan oikeasti olla useita kuukausiakin kehykset tyhjillään seinällä ja pöydillä :)

      Poista
  2. Kauniisti taulut naputeltu seinille ja näyttää ihanalle tuo rappunen <3 Kirsikat on minun herkkua,nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meidän kirsikat (kaikki kolme) olivat hiukan kirpeitä :)

      Poista
  3. Kauniit asetelmat olet laittanut portaikkoon. Tauluja on mukava pysähdellä katselemaan ja ihastelemaan mennyttä.
    Kotisi tavarat ovat ihastuttavia ja jokaisella on varmasti oma tarinansa vanhoja kun ovat.
    Mukavaa alkavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lennu kommentistasi. Kuvista tulee välillä niin haikeakin olo kun katsoo lasten vauvakuvia (nykyään ihania murkkuja)ja edesmenneitä mummoja ja ukkeja. Aika kulkee niin hurjan nopeasti ja alkaa huomaamaan että tässä itsekin vanhenee :(

      Poista
  4. Aivan ihanat kuvakollaasit...ja tuo olohuoneenne...huokaus...:)

    VastaaPoista
  5. Yritin kirjautua likijaksesi, mutta jostakin syystä ei onnistunut...:(
    No alan ainakin seuraamaan blogiasi ja onneksi
    pääsen kommentoimaan...:)

    VastaaPoista
  6. Kiva kun löysit blogiini Irmastiina, onpas harmillinen juttu kun et päässyt kirjautumaan lukijaksi, mutta kokeile uudestaan myöhemmin. Nämä tekniikkajutut ovat joskus oikukkaita :)

    VastaaPoista
  7. Kauniisti asetellut valokuvakollaasit ,ja seinäpuhelin. Meillä on itsellä uusvanha lankapuhelin ja siihen vastaaminen on aina yhtä "juhlallinen" hetki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy vain toivoa että puhelin soi usein :) Meillä on myös uusvanha pöytäpuhelin, mutta ei enään oikeassa käytössä valitettavasti. Nykyään toimii aivan vain koristeena.

      Poista
    2. Sittemmin mielleyhtymä hyacinth bucketin puhelinkäyttäytymisestä on vienyt juhlallisuuden hetkeni. Kiva kun kävit "kylässä"

      Poista