Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







tiistai 17. syyskuuta 2013

KOHTEENA KEMINMAA

Asuntovaunuilut ovat jääneet jostain ihmeen syystä, mutta tulipahan sekin asia korjattua viime viikonloppuna. Teimme ensimmäisen ja taitaapa olla samalla se viimeinenkin reissu vaunun kanssa tälle kesälle, syksy on tullut salakavalasti ja yllättäin. Matkamme johti kohti Keminmaata Paavo Väyrysen omistamaan paikkaan ja täytyy sanoa että ei ollut pettymys lainkaan kun ikkuna näkymät olivat nämä...


Näytti aivan siltä kuin olisimme veden päällä. Ihanan rauhoittavaa, kaiken tämän kiireen keskellä tätä olenkin kaivannut. Samalla tuli testattua uusi vaunumme, joka tulla putkahti meille jo aikaisemmin kesällä.






Lauantaina käväisimme Ruottin puolella Ikeassa, muutamia keittiö juttuja täytyi vielä hakea lisää. Siitä keittiöstä älkää sitten kyselkö sen enempää... kyllä se siellä valmistuu ;0)
Pari pikku juttu tuli ostettua muutakin, mutta muuten kyllä kaikki ostokset liittyivät todellakin siihen keittiöön.



Sama lyhty illalla...


Tässä muutama muukin tunnelmakuva illan hämystä.





Kyllä oli tunnelmallista ja saimme olla aivan kahdestaan! Vielä kuvia paikasta missä olimme...





Ylhäällä on tanssipaikka...





Jostain syystä olo tuntui kotoisalle ;0)


Eikö vaan olekin vähän saman nököistä kuin meillä? (alla oleva kuva kotoa)


 Muita rakennuksia samalta alueelta...


Kirkko


Ihana tervantuoksu!



Tämä oli yksityisaluetta, ihania taloja oli pakko kuvata!





 Vieressä oli myös hevostalli.


 Vasemman puoleisessa rakennuksessa sijaitsi saunat, vessat ja huoltotilat.



 Ja sisältä...



Alempi kuva on miesten pukuhuoneesta, naisille oli valitettavasti varattuna huomattavasti tylsempi tila.

Ja sitten vielä tämä namu...


Ihastuttava vanha sähkömuuntaja hökötys...


...olisin tahtonut tuoda tämän omalle pihalle! En saanut sitä, mutta ensi kesänä palaamme tänne aivan varmasti.

8 kommenttia:

  1. Huikea viikonloppu, ihania kuvia!

    Upea on tuo teidän mobiilimökki! Ei oo todellista - kyllä kelpaa matkustella ♥

    VastaaPoista
  2. Oli kuule aika ihanaa olla välillä pois täältä sekamelskasta tekemättä mitään.
    Mobiilimökki...hauska nimi, tätä alankin käyttämään. Onhan se vähän eri tyylinen kuin kotimme, mutta ehkä sinne ei oikein sovi vanhat ja ruostuneet tavarat. Välillä elellään vähän modernimmin ;0)

    VastaaPoista
  3. ihanat reissukuvat:)
    Mulla ois sulle haaste tuolla blogissani:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Anne-Mari! Otan haasteen vastaan kunhan ennätän kunnolla asettua tietokoneen ääreen.

      Poista
  4. vähän teillä on luxusmatka ollut !
    .. ai tuo on se tähtiranta! kivan näkönen tanssipaikka !
    jotenki ite aina hurauttaa sen kemin ja keminmaan ohi niin nopiaa ko pääsee, mutta kaunista näyttää sielläkin olevan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se luksukselle tuntui tämän kaiken kiireen ja sekamelskan keskellä, nyt jaksaa taas!
      Suosittelen kyllä käymään, kaunis paikka.

      Poista
  5. Herttinen miten kerrassaan viihtyisä vaunu. Se jätti nyt kyllä nuo muut kuvat hiukan varjoonsa :)
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän siellä viihtyisi, kun vain olisi aikaa enemmän. Mutta jospa sitten ensi kesänä :)

      Poista