Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt yhden teinin sekä yhden nuoren herran äiti ja ihanan miehen vaimo, jonka sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogissa seuraillaan myös näiden veijareiden touhuja ja kommelluksia.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







maanantai 23. kesäkuuta 2014

MUISTOT VAIN JÄLJELLÄ

Juhannus vieteltiin viileissä merkeissä, mutta pääasia oli että vettä ei satanut ja onhan kuitenkin kesä. Matkamme suuntasi Puolangalle, ihaniin maalaismaisemiin peltojen keskelle. Ajelimme mennessä kirkonkylän läpi, jossa molemmat mummolani ovat aikoinaan olleet. Haikea olo ja samalla mukavat muistot tulivat mieleen kun seisoin vanhan mummolani pihamaalla, josta on nyt purettu se ihana vanha talo pois. Ei minkäänlaista jälkeä enään rakennuksesta, vain meidän vanha leikkimökki ja ränsistynyt piharakennus jäljellä.







Taitaa olla vielä kuvat seinillä ja repaleiset verhot minun ja serkkujeni leikkien jäljiltä. Voi miten mukavia kotileikkejä täällä laikittiinkään, muistan hyvin vaikka olin vain 5-vuotias kun mummolani myytiin pois ukkini kuoltua. Sen jälkeen suuressa talossa on toiminut mm. matkustajakoti ja joskus kauan sitten mummollani on ollut siellä kauppa. Siitä muistona meillä lapsilla olikin käytettävissä aivan oikeat kaupan myyntitiskit ja ukkimme oli myös hankkinut vanhat pulpetit koululeikkejä varten. Vanhin serkuksista oli meidän opettaja ja me pienemmät oppilaita.


Tästä rakennuksesta on lähtöisin se minun elinikäinen hämähäkki kammoni, kiitos siitä kuuluu tälle vanhimmalle serkulleni :D Hän juoksi ulos kiljuen kädet levällään hämähäkkiä karkuun ja me pienemmät tietenkin tehtiin sama perässä. Siitä se sitten jäi ainiaaksi mieleen ja etenkin lukit puistattavat minua jo pelkkänä ajatuksena, vanhemmuuttaan näyttää vain kammo lisääntyvän. Ärsyttävää mutta niin totta!


 Joku pihalla näyttää tekevän puuveistoksia, apina siellä vahti pihaa tuiki tärkeänä. Talon paikka oli tuossa hiekkaosuudella.


Ennen siinä oli niin ihana vihreä suuri puutalo, mummolla kauniit kukkapenkit ja kaarevat liuskekivistä tehdyt kävelytiet. Siitä on aikaa kyllä jo aika pelottavan kauan! Toinen entinen mummolani näyttää olevan vielä täysin kunnossa entisellä paikallaan. Kuvia en sieltä tohtinut mennä ottamaan, koska siellä asutaan ja se on nyt jonkun toisen koti. Mukava oli kuitenkin salaa kurkkia pihamaalle ja omat muistot sieltäkin pulpahti mieleen.

Tästä jatkoimme matkaa todella upeissa maisemissa kohti määränpäätämme.




Mukavaa oli ja ympäristö juuri oikeanlainen juhannuksen viettoon, rantasauna, hyvää ruokaa ja ennenkaikkea mukavaa seuraa. Kiitos ihanalle isäntäväelle!!

Paluumatkalla keräsin tienposkesta kesäkukat omalle terassille ja juhannuksen vietto jatkui grillaten ja saunoen omassa kodissa.


Virkistävää käydä välillä muualla, mutta ihanaa on palata takaisinkin. Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

6 kommenttia:

  1. Aurinkoista viikkoa myös sinulle. Meille ei taida aurinko näyttäytyä, sillä koko viikoksi on luvattu sadetta.

    VastaaPoista
  2. Täällä paistaa tänään aurinko, mutta saas nähdä miten muut päivät...lomaakin olisi tämä viikko.

    VastaaPoista
  3. Vähän näyttää ajan hammas raadelleen sun nostalgiakohdettasi, mutta niinhän se tuppaa käymään.
    Sateita pidellään täällä, aurinko ei ole pariin päivään tainnut pilkahtakaan, taivaan hana vaan on ollut auki...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja arvaa mitä, kauhistuin kun aloin laskemaan miten kauan siitä on kun siellä olemme leikkineet...39 vuotta. Voi jestas, MÄ OON VANHA!!!
      Täällä aurinko tosiaan paistellut tänään, mutta välillä myös sataa ropsautellut. Saas nähdä mitä se heinäkuu tuo tullessaan, kunhan nyt ei lunta tulisi. Eilen satoi muutamia rakeita, on tämä kesää.

      Poista
  4. Kuka sen mummun paikan tällä hetkellä omistaa kun se on tuolleen jäänyt tyhjilleen..? aika surku.. =(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikallinen asukas, heillä ei taida olla mitään käyttöä tällä hetkellä tontille. Kuten kerroin, oli talossa vuosia sitten matkustajakoti. Sen jälkeen se oli autiotalona vuosia, ainoat asukkaat taisi olla kylän laitapuolenkulkijat. Talo ränsistyi paikalleen ja nyt sitten on purettu kokonaan pois. Kaunis talo, 14 huonetta, joten kokoa ja näköä oli. Harmi, valitettavasti näin käy monelle talolle. Onneksi nykyään niin moni haluaa pelastaa näitä vanhoja ihanuuksia ja haluaa ottaa urakakseen kunnostaa ne kuntoon.

      Poista