Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







lauantai 30. huhtikuuta 2016

WANHASSA VARA PAREMPI

Kalusteemme on vuosien varrella vaihtunut yhä enemmälti vanhoihin ihaniin yksilöihin, niissä vain on sitä jotain! Jakaa varmasti hyvin vahvasti mielipiteitä, mutta tänne meidän 1924 rakennettuun maalaistaloon ne vain sopivat niin hyvin. Mitään tiettyä tyyliä ei kotimme sisustus seuraa, tänne pääsevät kaikki ne yksilöt jotka vain silmää  miellyttävät ja jokseenkin toisten tavaroiden kanssa riitelemättä natsaa. Torin kautta myydyt Iskun kalusteet pääsivät hyvään kotiin ja sain jopa valokuvan samalle illalle siitä miten kaapit olivat heille sijoittuneet. Eihän tästä voinut kuin tulla iloiselle mielelle, hyvät kalusteet menivät juuri sinne minne pitikin. Meille sitten saapui kaksi hiukan vanhempaa yksilöä tilalle, toisesta olette nähneet vain pienen nurkan kuvassa syystä että kaappia vielä hiukan fiksaillaan tv-kaapiksi sopivampaan muotoon. Tämä toinen komistus saapui torstaina, vielä pientä puunausta kaipaa tämäkin.









Ai että tykkään tästä kaapista, pieni rujous näin vanhaan kaappiin kuuluu. Olin ensin suunnitellut maalavani tämän, mutta kun se saapui kotiimme muuttui suunnitelma kertaheitosta. Samaa mieltä oli mieskin, joten aito patina saa jäädä näkyviin koko komeudessaan.



 Vappusää on ollut mitä kaunein, näissä merkeissä toivottelenkin oikein hyvää vappua!

2 kommenttia: