Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 25. marraskuuta 2012

MEILLÄ VIERAITA!

Tää on jo iso juttu, aika vähiin on nimittäin vierailut puolin jos toisin jääneet kiireitten ja saamattomuuden takia. Ei pitäisi ei, mutta arki tahtoo viedä aika lailla ajan ja jaksamisen kaikkeen ylimääräiseen arkisin ja viikonloput vierähtää sitten omalla painollaan miten milloinkin.
Mutta tänään meillä oli vieraita ja kiitos siitä heille... siivosimme koko lauantai päivän jotta kehtasimme heidät vastaanottaa :) Hyvä syy... tarttis tapahtua useamminkin! Satu perheineen Aseman laidalta tuli sunnuntai kaffeelle ja olikin oikein piristävää saada kattaa pöytä vihdoinkin "uusilla" antiikkikirpparin löydöillä. Kiitos oikein mukavasta hetkestä ja ODOTAMME innolla vastavierailua!!!


Tuliaisina tuli suklaata...nam, mutta  kuvassa olevat ihanuudet olen saanut jo viikkoa aiemmin Satulta ennakko joululahjana. En ole raaskinut vielä avata kaunista pakettia ja eihän vielä ole joulukaan! Nuo kello cd:t olette varmaan jo nähneet Satun blogissa aiemmin ja jostain kumman syystä ne ovat nyt meillä :) Syy miksi nämä vasta nyt näytän teille on siinä, että ykskaks blogini vain ilmoitti että ei enään yhtään kuvaa ennen kuin alat kaivelemaan kuvettasi. Minä hiukan varovaisena halusin ensin kuulla mitä muut ovat tehneet tässä tilanteessa ja niinpä siinä sitten kävi niin että ei auttanut minunkaan muuta kuin alkaa ostamaan lisää kuvatilaa :(  Olen joskus aiemminkin sitä hankkinut, mutta silloin se oli kertamaksulla, nyt muuttunut kuukausi veloitukseksi. Mutta pakkohan se oli siihen myöntyä, jotta saan jatkossakin tänne omiani höpötellä ja kuvia vilautella teidän iloksi.

Siispä uudella innolla kuvia räpsimään ja näinpä pääsette näkemään mitä muuta meidän kodissamme touhuttiin siivouksen lisäksi vapaapäivinä.


Viikonloppu aamuina on todella luksusta sytyttää tuli ruokailutilan takkaan ja juoda aamukahvit kaikessa rauhassa ilman mitään kiirettä. Kaiken kruunaisi vielä se, että ulkona olisi edes vähän lunta eikä sataisi vettä. Jotain hyvää kuitenkin siinäkin, saimme nimittäin kerättyä unohtuneet sammaleet jouluistutuksia varten vielä ja pari pikku kuusta kaivettiin juurineen ylös maasta... ei olisi onnistunut jos ulkona paukkuisi pakkanen ja maa olisi jäässä.





Jospa näistä edes pikkuisen saisi talvisempaa fiilistä. Sisälle viriteltiin hiukan joulutunnelmaa lisää, avattiinhan lauantaina kaupungilla jo joulukatukin...






Tein myös kukkainventaarion ja heitin kaikki riutuneet viherkasvit pois. Tilalle näyttää tulevan pikkuhiljaa enemmän ja enemmän tekokasveja. En olisi ikinä muutama vuosi aiemmin näitä kotiini suostunut laittamaan, mutta tänäpäivänä ne eivät tunnukaan yhtään hullummalle vaihtoehdolle :)


Kuinkahan monta samanlaista oikeaa kasvia tässä jo on ollut ja aikansa elänyt. Nyt ei kuole enään!!

Sittenpä vielä operaatio kuvien uudelleen sijoittelu. Nämä siirtyivät portaikon yläpäästä alapäähän... nyt se on hyvä... tai ainakin parempi.



Vielä muutamia kuvia puuttuu, mutta ei panna kiireellä pilalle. Ja mitä sitten sinne yläpäähän tulikaan??


No tämä, aika magee kirppislöytöni jonkun viikon takaa.


Eipä nyt muuta kuin heippatirallaa ja mukavaa alkavaa viikkoa kaikille sinne ruudun toiselle puolen!

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

LIEBSTER BLOG


Hanna Villa Bohemian blogista halusi muistaa minua tällaisella tunnustuksella ja olen tietysti taas otettu, suuret kiitokset!



Liebster tarkoittaa kuulemani mukaan rakkain, rakastettu tai suosikki. Liebster-palkinnon tarkoitus on saada huomiota blogeille joissa on alle 200 lukijaa.

Tätä olen muuten ihmetellyt, seuranta nimittäin kertoo että blogissani käy joka päivä noin 200 lukijaa. Joten te hiljaiset kaverit siellä... HU HUU, tervetuloa lukijaksi!! On aika hämmentävää välillä kuulla jonkun sanovan, että seuraa blogiani säännöllisesti ja kuitenkaan heistä (teistä) ei näy mitään merkkejä. Silloin alkaa miettimään, että onko tässä mitään järkeä kertoa omasta elämästään kaikelle kansalle. Mutta toisaalta taas olen saanut täältä ja myös entisestä nukkekoti blogistani jopa aivan oikeita ystäviä. Joten kiitos siitä ja kiitos myös että en ole ainoa täällä.

Mutta palataanpa tähän tunnustukseen, siinä on omat sääntönsäkin ja ne menee näin:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja joka antoi haasteen sinulle
2. Valitse viisi blogia joissa alle 200 lukijaa ja kerro heille jättämällä kommenttiheidän blogiinsa
3  Toivon,että he jatkavat tätä tunnustusta eteenpäin viidelle seuraavalle suosikilleen

Haluan antaa tunnustuksen heille...

Riikan blogiin periferia
Lennun blogiin Werannalla
Iralle blogiin Ira`s
Lindalle Romppalaan
Virpille Mammankammariin

Tässä ne nyt ovat ja toivon myös heille rutkasti lisää uusia lukijoita ihaniin blogeihin.

Öitä!

maanantai 19. marraskuuta 2012

VIIKONLOPUN KIRPPUTORI KIERROS OULUSSA

Haluutteko nähdä mitä Oulun kirpputoreilta löytyi?? Kyllä kait te jo hulluna pidätte, mutta tälläinen minä oon... hulluna kaikkeen ihanaan kauniiseen ja halpaan :) Voi kait sitä harrastuksenakin pitää ja en polta tupakkaa eikä ravintolatkaan houkuttele... joten... parempaan tarkoitukseenhan ne rahat menee kun kotiin näitä ihanuuksia kannan. Seli seli... nyt menoksi!

Enhän minä sitten päässyt kuin puoleen väliin matkasta ja arvatkaapa minne eksyin?


Jos joku yhtään maantietoa hallitsee niin varmaan jo arvasi että Vaalaan tietysti... mutta siihen oli syykin, sillä tämä poikapatsas jäi mieleeni viime kerralta ja siellähän se vielä odotti minua. Patsaan tyttöpuolinen kaverihan meni ystävälleni.


No eihän se sitten siihen jäänyt :) Tästä 30-luvun puhelimesta jo melkein "tapeltiin" erään miehen kanssa, mutta VOITIN! Hän onnitteli kuin herrasmies minua saaliistani ja arvaa vaan hymyilinkö voitonriemuisena. HULLU!!!


Hullu tai ei, mutta tässä se nyt sitten jokatapauksessa nököttää olohuoneen kaunistuksena.


Muutama pikkuliina vielä ja parit pikkupihdit ja näin olin valmis jatkamaan matkaa Oulua kohti!



Paitsi että... löysin myös kauniin kahviastiaston Aseman laidalle ja näinpä soitto pikaisesti kohteeseen: Haluutsä? No arvatkaa mikä oli vastaus?? Se varmaan selviää piakkoin kun käytte Satun blogissa välillä kurkkimassa ;)
Lisäksi tämä pieni veitsenlepuuttaja mäyris oli pakko ostaa ihanalle ystävälleni joka rakastaa mäyräkoiria.


No nyt sitten jatketaan matkaa. Olin siis menossa serkkuni luokse kyläilemään ja parantamaan maailmaa oikein taas olantakaa. Suunnitelmissa oli lauantai päivänä kiertää urakalla kirppiksiä läpi ja humputella aivan vaan pelkästä löytämisen ilosta kaikkea tuiki tarpeellista. No sitä tarpeellistahan me tytöt kyllä löydettiin! Oltiin kuolla nauruun kun auton takapenkki oli pakattu kattoa myöten täyteen kaikenlaista kamaa (Huom! Ei  pelkästään minun ostoksia) kun palasimme nälkäisinä ja onnellisina takaisin kotiin. Mutta taas täytyy siteerata Sulo Vileenin lausahdusta: Kun sai niin halavalla :)


Kahvilusikat ruusukuppeihin on ollut hakusessa jo jonkin aikaa ja nyt ne sitten löytyvät Osto ja myyntiliikkeestä nimeltään Ajaton Aika. Mukaani tarttui myös kaunis pieni ja vanha piianpeili.



Olisihan siellä ollut vaikka mitä ihanaa, mutta kaikkea en sentään minäkään raaski ostaa ja sitä paitsi aika monta kirpparia vielä käymättä. Eli eikun auton keula kohti seuraavaa aarreaittaa...



Kahvitteluhetkiin romanttiset pöytätabletit 6 kpl


Yhdeltä myyntihyllyltä löytyi kaikenlaisia kivoja ompeluksia ja virkkauksia. Suloinen keittiöpyyhe on ommeltu vanhasta pyyhkeestä ja on niiiin ihanan pehmoinen.



Tällaiset aarteet tällä kertaa + pari Luhdan toppatakkia vielä, aivan kuin uusia. Siinäpä sitä sitten ihmeteltiin löydöksiä ilta yhdessä ja juotiin pari lasia viiniä ja naurettiin meidän touhuillemme. Näitä hetkiä kyllä välillä oikein kaipaa, aika tuntuu kulkevan niin sukkelaan arjessa että ystävät jäävät unholaan pitkiksikin ajoiksi välillä.

Sunnuntaina sitten paluu arkeen ja kohti kotia. Kyllä vaan sekin tuntuu mukavalle kivan viikonlopun jälkeen ja mikäpäs sen parempaa kuin paluu oman perheen luokse omaan kotiin. Paluumatkalla käväisin vielä pikimmiten Muhoksella Coyntry Decossa katsastamassa sen tarjonnan. Kaikkea kaunista, mutta kiitos nyt riitti!

Paitsi...


...ensimmäinen adventtisunnuntai lähestyy ja täytyyhän se jotenkin huomioida ;) Että näin... tällainen reissu tällä kertaa.

Palaillaan!

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

TÄÄ ON VIKTOR

Ettepä arvaakkaan että kävin viikonlopun reissun Oulussa ykskaks yllättäin, kun rakas serkkuni niin kauniisti minua sinne pyysi kyläilemään. Tarkoitus oli olla yksi yö, mutta kun lauantaipäivän kirppari kierrokset veivät yllättävän paljon aikaa... niinpä päätin jäädä vielä toiseksi yöksi ja tänään ajoin valoisan aikaan kotiin. Ihana viikonloppu ja aivan älyttömästi kirpputoreja, loput varmaan arvaattekin :)

Tänään en ala sen kummemmin teille mitään paljastamaan, mutta tämän kaverin kuvan halusin laittaa teille...


...the marsu, nimeltään Viktor ja iiiiso haukotus :)

 Mukavaa sunnuntaita!

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

TÄHTI ON SYTTYNYT MEIDÄNKIN IKKUNAAN

Tästä se lähtee, vuoden paras (tai toiseksi paras ehkä, kevät voi vielä viedä voiton??) aika... nimittäin joulun alusaika taitaa olla itseasiassa mukavampaa kuin sitten se itse joulu. Onko teillä samoja fiiliksiä?? Toki joulu on ihana, mutta kaiken sen odottelun ja valmistelun jälkeen se on liian nopeasti ohi ja jää vain tyhjä tunne että tässäkö se sitten taas oli. Viikon päästä onkin jo heti uuden vuoden vastaanotto ja kukaan ei enään edes muista koko joulua.
Anteeksi, pilaan varmaan monen jouluifiiliksen... mutta nautitaan, nythän se paras aika onkin meneillään!! Ja meillä se lähtee siitä, että ensimmäinen tähti on syttynyt ikkunallemme.


Ja kukapas muukaan kuin Arttu siellä makaa vahtipaikallaan tähden alla :) Myös ensimmäisiä suklaita piti maistella viikonloppuna (ei kyllä saisi) ja ainoastaan vain sen takia että sain laittaa ne kauniisti esille "uudelle" metallivadilleni. No senhän kyllä arvaa, että ei ne siinä kauaa koristeena ollut ja vati ammottaa taas tyhjyyttään.


Sitten vielä tunnustan... kävin lauantaina ihanien ystävieni antiikkiliikkeessä ihan vaan ohimennen moikkaamassa. Ja eikös siellä ollut tupa täynnä ihania uutuuksia tuotuna jälleen iso iso kuorma-auto lastillinen. Täytyy nyt kyllä jo sanoa, että onneks meille ei enään yksinkertaisesti mahdu taloon yhtään uutta kaappia. Jestas että ne ovat komeita... siis ne vanhat kaapit!

Jotain kuitenkin vielä mahtuu johonkin nurkkaan kun oikein sovitetaan ja niinpä tää...


...ja tää (jälleen Bavarian posliinia)...


...ja nää...


...eksyivät jostain syystä vaivihkaa mukaani.



Niin että kiitti vaan ihanaiset, oli meillä mukavat jututkin!!
Jos liikutte täälläpäin, niin käykää ihmeessä täällä meidän paikallisessa Antigue House liikkeessä. On meinaan ihana saada kehua oman kaupungin tarjontaa, koska olen ehdottomasti sitä mieltä että tämä on yksi tyylikkäimpiä antiikkikauppoja Suomessa. Niin... ja täynnä niitä ihania kaappeja joihin olen hullun lailla hulluna :)

Oho... yllättäin kello lähentelee jo kohta kahtatoista... taidanpa siis painua pehkuihin muun perheen perässä.
Kauniita unia!

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

TUNNUSTUSTA PUKKAA

Sain tunnustuksen blogista Villa Idur, suuri kiitos tästä kunniasta!
Näin ihanasti Pilvi sanoi blogissaan:  Laitan tunnustuksen eteenpäin blogille, jonka kirjoittaja tekee uskomattomia ja kauniita löytöjä ja kirjoittaa siinä sivussa hauskalla otteella.
                                      
 

Tässä tunnustukseen liittyvät kysymykset vastauksineen:

 1. Elämäsi parhain saavutus?

Eiköhän se ole kaikkien äitien mielestä itsestään selvää, kaksi lastani tottakai. Vaikka välillä sitä tulee ajatelleeksi, elämä olisi voinut olla paljon helpompaakin ilman näitä kullannuppuja ;) 


2. Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi?

Tämä menee varmasti jo tylsäksi, mutta kun se vaan on näin. Koti, perhe ja terveys tottakai!

  3. Minkä näistä kaupungeista valitsisit matkakohteeksesi: Pariisi, Rooma, Lontoo vai New York?

No nyt tuli jo vähän haastetta, mutta kait se olisi...ööö... New York. Siskoni sai viettää täällä muutama vuosi sitten useamman kuukauden ja silloin poikani pääsi siellä käymään mummon ja ukin mukana, äiti jäi kiltisti kotiin. 

 4. Lempi liikuntamuotosi, kirjailijasi, musiikkisi ja taiteilijasi?

Kaikki varmaan arvaa että lemppari liikuntani on tanssi, harmi vaan että nykyään aika vähän ja se kyllä alkaa näkymäänkin :(
Tanssi intoilijana musiikkimakuni on laidasta laitaan, koska tanssin niin monenlaista eri lajia, mutta iskelmästä lattareihin ja kaikkea siltä väliltä tämä makuni käsittää. Kirjoja ei myöskään nykyään tule enään luettua, mutta kaikki Torey Hayden surulliset kirjat olen lukenyt ja omistan kaikki Ilona Pietiläisen sisustuskirjat. Taiteilijasta nyt en kyllä osaa sanoa mitään, taitavat omien lasten aikoinaan piirtämät piirustukset olla niitä parhaita :)

 5. Harrastuksesi?

Tanssihan se, mutta nykyään enemmän taitaa olla tuo kirppis shoppailu ja sisustelu sitä ominta. Myös nukkekoteja olen rakennellut, mutta sekin jäänyt välillä unholaan... sitten joskus jatkan taas.

Tehtäväni on tietysti jatkaa tätä tunnustusta eteenpäin ja näinpä päätin antaa tämän tälla kertaa Villa Namu blogin Tiinalle. Se miksi hän tämän saa tälläkertaa on siinä, että rakastan hänen ihania vanhoja huonekalujaan, kotiaan ja suloista siirtolapuutarhamökkiään. Myös hänen tekstinsä ovat niin hauskasti kirjoitettuja, että jopa tämä laiska lukijakin jaksaa ne kuvien lisäksi lukea.

Monen monta ihanaa muutakin blogia tietysti olisi, mutta haastan Tiinan jatkamaan tätä eteenpäin ja näin varmasti moni muukin saa ansaitsemansa.

Ihanaa sunnuntaita toivotellen
-Johanna

lauantai 10. marraskuuta 2012

PIKKU POPO VUODELTA JOTAIN??

Tää on vielä pakko teille näyttää, unohdin sen nimittäin eiliseltä aarrelistaltani pois. Tämä hurmaava todella vanhanoloinen lastenkenkä löytyi myös Vaalasta. Toinen hukkunut matkan saatossa jonnekin, mutta eiköhän me yhdelläkin pärjäillä.


Kiitos Pilvi ihanasta tunnustuksesta, jatkan sitä piakkoin eteenpäin!

Mukavaa lauantaita kaikille.

perjantai 9. marraskuuta 2012

JÖSSES SENTÄÄN!

No niinhän siinä taas kävi että Vaalassa tuli käytyä mutka Antiikki kirpparilla... onko järkee vai ei???? Mutta se on minusta aika hauskaa että olen saanut tartutettua tämän saman "hulluuden" äitiinikin (joka osaa olla yleensä oikein järkevä ostoksissaan toisin kuin tyttärensä), ihana seuralainen ja niin yhtä sekaisin kuin minäkin (ainakin melkein)!!
Aika kiva kuitenkin huomata, että joka kerta siellä vaan tulee samat tutut naamat vastaan ja ruuhka melkoinen... joten en ole ainoa hurahtanut :) Tiedän että muutama ystäväni jäi Kajaaniin kieriskelemään vieroitusoireissaan kun eivät päässeet lähtemään mukaan, ja näinpä teimmekin ostoksia puhelimen välityksellä! Satu... nyt ei ollut sopivia kuppeja sinulle, mutta saatat ne saada piankin :)

No joo, tässä nämä...





Kyllä tähän kelpaa jouluna Vihreät marmeladi kuulat laittaa tarjolle!



Tämän tarjoiluvadin sisälle voi laittaa kuuman veden pitämään herkkuja lämpimänä.




Alla olevan tarjoiluvadin pituusmitta on 55 cm, joten kyllä siihen isompikin kinkku mahtuu.


Niin ja, yhtään astiaa ei pitänyt enään taloomme tulla... mutta...


...toisin kävi. Näiden kuppien halkaisija on 11cm ja ikuinen ongelma teenjuojien kanssa on nyt ohi, samaa Saksalaista Bavaria posliinia kuin aiemmin löytämäni kahviastiastokin. Nämä tarvitisi parikseen tietysti myös asetit...


...pakko kuitenkin nyt kertoa että nämäkin maksoi yhden euron verran kipale. Ja kun tähän samaan sarjaan nyt vain sattui olemaan myös nämä vadit, niin eihän niitä voinut jättää poiskaan :)


Myös iso tarkoilulusikka, haarukkaotin ja sokerilusikka humpsahti mukaan kuten myös servettiteline... yhtensä 5 euroa.


Kuten jo kerroin, sai yksi oireileva aarteensa vaikka ei mukana ollutkaan. Kuvia tekstarilla ja kymmenen puhelua välillä ja näin sai hänkin lievitettyä pahinta tuskaansa. Seuraavan kerran otan videokameran mukaan ja pidän puhelua yllä samalla, nopeuttaa toimintaa aikaslailla :)  Tällaiset kuljetin vielä mukanani, joten auton peräkontti täyttyi taas kummasti meidän kaikkien aarteista ja paljon kaikkea ihanaa jäi vielä kauppaankin...




Että näin... vetää sanattomaksi minutkin! Mukavaa viikonloppua siltikin, nyt saunaan ja nauttimaan viikonloppuvapaasta.