Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 9. joulukuuta 2018

MINÄ NIIN NAUTIN TÄSTÄKIN

Olen siitä kummallinen ihminen että vaikka rakastan kesää ja valoisuutta, niin samalla myös nautin tästä pimeydestä vaikka en niin talvi-ihminen varsinaisesti olekaan. Toki toivoin ja odotin kovasti lunta valaisemaan ankeaa lumetonta ja sysimustaa maisemaa, onneksi se toive on vihdoinkin toteutunut. Siinä samassa joulufiiliskin sai otteen minusta ja jotain pientä joulutusta jo laittelin kotia koristamaan. Mikään hirveä koristelun ystävä en ole, mutta aina sitä jotain pitää laittaa merkiksi siitä että olemme menossa kohti vuoden suurinta juhlaa. Pääasiassa meidän joulun tuo kotiin kynttilät, pienet kuuset ja joulukukat... aaton kruunaa sitten tietenkin ylenpalttinen joulumässäily perinteisin jouluruoin ja ajattelinpa taas pitkästä aikaa ihan oikean kuusenkin koristella. Sen verran ihanan idean sain Muhoksen kirppiksen joulukuusesta. Joulua lähestytään meillä päivä päivältä ihanan kirjan muodossa, joka päivälle löytyy oma tarinansa...





Ja sitten fiilistelemään hämyisiin tunnelmiin...





















Itsenäisyyspäivänä paistoi aurinkokin pitkästä aikaa. Kyllä talvimaisema on kaunista ja etenkin pitkän ankean harmaan kauden jälkeen siitä osaa nauttia!




Näissä tunnelmissa täällä elellään, mites teillä... joko joulu on saapunut kotiin?

tiistai 27. marraskuuta 2018

MINIKOTI 2

Tässä postauksessa on kuvia ensimmäisestä nukkekodista jonka hankin tyttärelle joululahjaksi hänen ollessa 6-vuotias. Kuten jo edellisessä postauksessa kerroin, karkasi äidillä vähän mopo käsistä ja tällä ei oikein enään pystynyt leikkimään. Näiden kuvausten jälkeen luovutin talon tyttären leikkeihin ja ostin itselleni oman 😂



Tämä halpa ostos meni suurinpiirtein kokonaan uusiksi, ikkunat, ovet, lattiat, väliseinät ja portaat ovat kaikki uusia osia, myös talon väri muuttui vaaleansinisestä vihreäksi. Väliseiniä tehdessä muokkailin huoneet aivan uudestaan, alkuperäinen huonejärjestys ei ollut lähellekään näin monimuotoinen. Talo jäi hiukan keskeneräiseksi, portaiden kaiteet puuttuvat yhä ja yläkerrassa on ovi ulos mutta parveke puuttuu. Hommia siis tiedossa vielä tässäkin mökissä.















Näihin ihaniin minitavaroohin jää helposti koukkuun ja siksipä sitä sitten äiti vähän höpsähti.








Nukkekoti blogini oli nimeltään Mimmikatin nukkekodit (mimmikatti.vuodatus.net), mutta vuodatus blogit kaatuivat jossain vaiheessa ja kaikki katosi. Joskus aloin kaivelemaan blogia netistä ja sieltähän se löytyi taas, mutta ei aivan sen näköisenä kuin ennen, eikä sellaisessa järjestyksessä kuin se silloin oli. Mutta sieltä kävin napsimassa kuvia talteen ja halusin tallentaa ne nyt tänne teidänkin iloksi. Blogi nimettiin meidän ihanan Mimmi-kissan mukaan, hän oli kovasti mukana touhuissa 😍

 





Mimmi oli meille niin rakas kissa, tykkäsi olla mukana lasten leikeissä eikä ollut moksiskaan vaikka joskus sai mekonkin ylleen. Välillä oltiin nukenvaunuissa, potilaana lääkärileikeissä ja petinä barbeille. Mimmi nukkui mielellään kainalossa ja oli mahdoton herkkusuu, keksit ja sipsitkin maistuivat jos vain jostain sai napattua 💗




Kaikki meidän kissat ovat olleet mahtavia persoonia ja niin rakkaita! Ihania muistoja tuli mieleen näistä vanhoista kuvista, samalla vähän haikeakin... lapset oli pieniä, Mimmi, ystävät jotka monet ovat jääneet harrastuksen loputtua... mutta sellaista elämä on. Nyt palaan taas nykypäivään ja isompien asioiden äärelle, siihen saakka hei taas!