Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







keskiviikko 31. joulukuuta 2014

UUSI VUOSI, UUDET JA ENTISET KUJEET EDESSÄ

Miten ihmeessä se vuosi taas vaihtuu, uskomatonta miten aika menee äkkiä. Näyttää aivan siltä että mitä venhemmaksi tulet niin sitä nopeammin vuodet kiirivät. Kun alkaa kuitenkin miettimään mitä vuoden aikana on ennättänyt tapahtumaan, niin onhan siinä taas melkosen lailla elämässä ollut mullistuksia ja muutoksia. Sellaista se nyt vaan tuppaa olememaan näköjään tämä minun elämäni : )


Kotia on sisusteltu ja kirppareita kierrelty aika-ajoin, ei kuitenkaan niin hanakasti kuin ennen. Sanomattakin taitaa olla selvää että remonttia on tullut tehtyä ja kivasti saatu projektia vietyä eteenpäin, siinäpä yksi jatkumo myös ensi vuodelle...sitä kun vielä riittää kiitettävästi tulevallekin vuodelle. Mutta kivahan se on saada aina jotain uutta ilmettä kotiin aikaiseksi, ei pääse kyllästymään liikaa. Ja kun joskus saadaan valmiiksi, niin aloitetaan toisesta päästä uudestaan...näinhän se tahtoo käydä. 
Tässä mennään nyt, kolmas maalikerron vielä illan päälle tulossa...


Vuoteen mahtui myös pojan ylioppilasjuhlat ja hänen muuttonsa Helsinkiin. Tyttö oli kaksi kuukautta kokeilemassa omia siipiään Vuokatin Katinkullassa työharjoittelussa...silloin pääsimme kokeilemaan myös me vanhukset miltä elämä tuntuu sitten kun kumpikaan lapsista ei enään asu kotona. Hmmm...eri rauhallista, ei musiikkia, ei laulua, ei tanssia, eikä sitä loputonta puheenpälpätystä mitä meidän tytär tuottaa suustaan herkiämättä kun on kotona. Ihana tyttö, kun sitä asiaa vaan on niin paljon myös meille (onneksi) ;0) Kyllähän ne lapset tuovat sisältöä elämään vaikka isoja ovatkin ja kotona saa asua niin pikään kuin haluaa. Kyllä me vielä ennätetään kahdestaan hiljaisuudessa elellä varmasti kyllästymiseen asti.


Tänä vuonna koti ja lemmikit (sekä mies) ovat pysyneet ennallaan (ja toivotaan että pysyy vielä tästä eteenpäinkin), mutta työpaikan ennätin kuitenkin vaihtaa. Suht pitkän sairasloman aikana tein päätökseni ja hakeuduin työhön missä ei tarvitse olla aivan kokoajan saatavilla kiinni ja jopa sitä vapaa-aikaakin ja lomaa on mahdollisuus pitää aivan erilailla. Olenkin nyt todella energinen ja onnellinen, sitä ei voinut sanoa vielä joku aika taaksepäin. Vaikka täällä sitä en olekaan niin hehkuttanut, mutta näin asiat vain olivat. Mutta kun ei ole hyvä olla, niin silloin täytyy tehdä asialle jotain vaikka se ei aina niin helppoa olisikaan. Ei kaikki tietenkään aina ole niin itsestään selvää, niinpä saankin olla todella kiitollinen siitä että sain uuden todella ihanan työn ja mahtavat ihmiset ympärille. Perjantaina suuntana onkin Tampere ja siellä uusi huitsin korkea hotelli josta meille on varattu sviittejä ylimmistä huoneista...jännää nähdä miltä maailma näyttää 25 kerroksen korkeudesta, jossa meillä on ilta ohjelmaa tiedossa.





Maunolla ja Kertulla riitti ihmettelemistä kun pöydälle ilmestyi tällainen määrä ruokaa. Joulupukki toi lahjaksi Mustin ja Mirrin lahjakortteja, jossa taisi olla osallisena Ruffe "serkku" ja vanhempani Kajaanista. Kurrnau ja kiitos, nam!!!


Kissat ovat meillä olleet nyt yhden vuoden ja sinä aikana ollaan aika tutuiksi tultu ja opittu talon sekä kissojen tavoille. Ei voisi kuvitella että meillä olisi vain jompikumpi, ovat niin erottamattomat kaverukset keskenään. Sitä mitä Mauno tekee edellä, niin Kerttu opettelee perässä : )




Siinä ne suurimmat tapahtumat tältä vuodelta ovat, katsotaan mitä seuraava tuo tullessaan! Täällä köpötellään aivan kahdestaan kotosalla, katsotaan raketteja ikkunasta, taas kerran syödään ja otetaan aivan lokoisasti uusi vuosi vastaan.



Hyvää Uutta Vuotta!

maanantai 29. joulukuuta 2014

LAHJAOSTOKSIA

Joulupukki halusi yllättää minut ja antoi jonkin verran rahaa lahjaksi, sain aivan luvan kanssa törsätä sen johonkin kivaan...olen tainnut olla todella kiltti ;0) Kun sellaisen lahjan saa, on se käytettävä johonkin itselle mieluisaan asiaan ja minullehan mieluisia asioita on kaikki kotiin hankittavat tuikitarpeelliset ihanuudet. Näistä löydöistä on iloa pitkään koko perheelle...hmm...no, ainakin minulle!




Tiibetinlampaan villa on niin ihanan silkkinen ja pehmeä, mikäpä sen ihanampaa kuin istahtaa tällaisen päälle kun ulkona paukkuu pakkanen. Kissoja tämän lampaan haju kummastutti suuresti, vielä ei oikein ole uskaltauduttu tämän päälle mennä nukkumaan. Mauno yritti kyllä ensitapaamisella nyhtää villatupsua hampaillaan irti, toivottavasti ei innostu sitä tekemään sen enempää :)


Eilisellä maalin hakureissulla Bauhausissa pisti silmään tämä hauska muovinen "laatikko". Nyt tämän talon neitojen hiustenkuivaajan ja suoristusraudan säilytysongelma on ratkaistu, mainio löytö kertakaikkiaan.


Portaikon remppa eteni eilen katon ja seinien maalauksen verran ja juuri äsken sain hiottua portaat maalausta vaille malmiiksi. Malttamattomana odottelen että pääsisin sutimaan valkoista maalia pintaan, toivon mukaan huomenna. Huissin jännää nähdä muutos, vaikka vielä ei aivan päästäkään hurraamaan valmista portaikkoa. Palaan asiaan kuvien kera, kunhan työ on saatu tehtyä.

Hei vaan siihen saakka!

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

IHANAA JOUTENOLOA

Tämän vuoden joulu sattuikin niin mukavaan kohtaan viikkoa, että tällainen uusi tulokaskin uudessa työpaikassa sai oikein mukavan pienen loman heti tähän alkuun. Ei silti, uusi työ on niin mukavaa että oikein innolla lähden taas aamulla touhuamaan...ainoa kauhistus on se aamulla soiva herätyskello! Vapaapäivien aamuheräämiset ovat venähtäneet pitkiksi ja ihanat rauhalliset aamut vielä sitäkin pitemmiksi. Joulupäivänä käväisimme Kajaanissa mutkin, mutta muuten olemme viettäneet ihanan rauhallista aikaa kotosalla.


Kynttiloitä poltellaan heti aamusta...


...iltaan asti...



...syödään välillä kinkkua ja muita herkkuja...




...ja nautiskellaan joutenolosta. Nyt on ollut aikaa lueskella kaikessa rauhassa myös joulupukin tuomaa ihanaa kirjaa.





Lahjoista päätellen sitä ollaan taas oltu kilttinä tämäkin vuosi :)

Mutta niinhän siinä käy kun tarpeeksi monta päivää vaan ollaan tekemättä mitään "tarpeellista", niin alkaa sormet syyhyämään siihen malliin että jotain pitäis saada aikaiseksi. Ja niinpä päätin eilen aloittaa portaikon tapetoimisen. Kyllä vaan tuli heti eri kodikkaan näköistä ja ennenkaikkea meidän näköistä!


Tässä ennen...


Oven takana on varasto joka odottelee myös siistimistä jossain vaiheessa.





Malttamattomana odotan että pääsen maalaamaan portaat valkoisiksi, mutta sitä ennen on vielä katon maalaus ja kaiteiden purku edessä. Yläkerran vaatehuoneen ovi on saatu paikoilleen...



...siinä on vanha erinomaisesti toimiva lukkokin paikoillaan!


Tänään taidan harkita maalaushommia, on niin kiva nähdä jotain valmista pintaakin.
Ihanaa sunnuntaita ihanat, nyt sukellan maalivarastoon tarkastamaan tilanteen!!


keskiviikko 24. joulukuuta 2014

RAUHAISAA JOULUA!

Lumen alle peittyy maa, kun käymme kohti Joulun aikaa. Pian arki taakse jäädä saa, sillä ilmassa leijuu jo Joulun taikaa.



Hyvää Joulua!!

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

KASVOIHAN SE!

Edellisessä postauksessa toivoin etteivät Hyasintit innostuisi kasvamaan liikaa, mutta eihän sellainen ole edes mahdollista...



...tai outoa kyllä...toinen totteli sittenkin :))


Aika söpö jos pysyisi tuollaisena! Ostin yhden lisää kaveriksi, saas nähdä ennättääkö kukkaan jouluksi. Myös vanha silitysrauta sai uuden kukkasen entisen tilalle...Kerttu piti huolen siitä että talossamme ei tule olemaan Pitsiköynnöstä nyt eikä jatkossakaan.


Kokeillaan nyt sitten Mehitähteä, josko tämä ei maistuisi niin hyvälle.



Nyt katsotaan mitä tapahtuu...


 ...nuuh nuuh...


...ei hyvä!!


Ja niin sai kukka olla rauhassa :)


Eilinen päivä meni siivotessa ja miten ihana olikaan sen jälkeen kantaa kuusi sisään ja sytytellä kynttilät! Kaiken kruunaa vielä maisema ulkona...


...joka niin ihanan valkoinen, vihdoinkin!!!



Mattikin tuli katsomaan mitä herkkuja nyt olisi tarjolla...



...ja sehän tarkoittaa sitä että kissat on heti ikkunalla...


...ja tontut nurin.


Laitappa tässä sitten kotia nätiksi :)) Nämä meidän karvakaverit tahtovat olla niin joka paikassa kaverina, kuten nyt Kerttu tässä koneen takana kun teen tätä postausta...




Onneksi nämä veijarit eivät näytä olevan moksiskaan kuusesta, saattaa pysyä siis pystyssä joulun ajan!


Hiukan uudistusta siivottuun kotiin laitettiin poroteemalla. Pukuhuoneen korituoli sai uuden peitteen entisen kauhtuneen tilalle...


Tuoli on ollut Kertun lempipaikka, mutta nyt ei rohkeus riittänyt vielä mennä siihen nukkumaan :))



Toinen poro kotiutui Pentikiltä...


Nyt tuntuu siltä että joulu on jo lähellä.




Lopuksi vielä hiukan fiilistelyä illan pimetessä.





 Oikein ihanaa 4:ttä adventtia!