Kotia on sisusteltu ja kirppareita kierrelty aika-ajoin, ei kuitenkaan niin hanakasti kuin ennen. Sanomattakin taitaa olla selvää että remonttia on tullut tehtyä ja kivasti saatu projektia vietyä eteenpäin, siinäpä yksi jatkumo myös ensi vuodelle...sitä kun vielä riittää kiitettävästi tulevallekin vuodelle. Mutta kivahan se on saada aina jotain uutta ilmettä kotiin aikaiseksi, ei pääse kyllästymään liikaa. Ja kun joskus saadaan valmiiksi, niin aloitetaan toisesta päästä uudestaan...näinhän se tahtoo käydä.
Tässä mennään nyt, kolmas maalikerron vielä illan päälle tulossa...
Vuoteen mahtui myös pojan ylioppilasjuhlat ja hänen muuttonsa Helsinkiin. Tyttö oli kaksi kuukautta kokeilemassa omia siipiään Vuokatin Katinkullassa työharjoittelussa...silloin pääsimme kokeilemaan myös me vanhukset miltä elämä tuntuu sitten kun kumpikaan lapsista ei enään asu kotona. Hmmm...eri rauhallista, ei musiikkia, ei laulua, ei tanssia, eikä sitä loputonta puheenpälpätystä mitä meidän tytär tuottaa suustaan herkiämättä kun on kotona. Ihana tyttö, kun sitä asiaa vaan on niin paljon myös meille (onneksi) ;0) Kyllähän ne lapset tuovat sisältöä elämään vaikka isoja ovatkin ja kotona saa asua niin pikään kuin haluaa. Kyllä me vielä ennätetään kahdestaan hiljaisuudessa elellä varmasti kyllästymiseen asti.
Tänä vuonna koti ja lemmikit (sekä mies) ovat pysyneet ennallaan (ja toivotaan että pysyy vielä tästä eteenpäinkin), mutta työpaikan ennätin kuitenkin vaihtaa. Suht pitkän sairasloman aikana tein päätökseni ja hakeuduin työhön missä ei tarvitse olla aivan kokoajan saatavilla kiinni ja jopa sitä vapaa-aikaakin ja lomaa on mahdollisuus pitää aivan erilailla. Olenkin nyt todella energinen ja onnellinen, sitä ei voinut sanoa vielä joku aika taaksepäin. Vaikka täällä sitä en olekaan niin hehkuttanut, mutta näin asiat vain olivat. Mutta kun ei ole hyvä olla, niin silloin täytyy tehdä asialle jotain vaikka se ei aina niin helppoa olisikaan. Ei kaikki tietenkään aina ole niin itsestään selvää, niinpä saankin olla todella kiitollinen siitä että sain uuden todella ihanan työn ja mahtavat ihmiset ympärille. Perjantaina suuntana onkin Tampere ja siellä uusi huitsin korkea hotelli josta meille on varattu sviittejä ylimmistä huoneista...jännää nähdä miltä maailma näyttää 25 kerroksen korkeudesta, jossa meillä on ilta ohjelmaa tiedossa.
Maunolla ja Kertulla riitti ihmettelemistä kun pöydälle ilmestyi tällainen määrä ruokaa. Joulupukki toi lahjaksi Mustin ja Mirrin lahjakortteja, jossa taisi olla osallisena Ruffe "serkku" ja vanhempani Kajaanista. Kurrnau ja kiitos, nam!!!
Kissat ovat meillä olleet nyt yhden vuoden ja sinä aikana ollaan aika tutuiksi tultu ja opittu talon sekä kissojen tavoille. Ei voisi kuvitella että meillä olisi vain jompikumpi, ovat niin erottamattomat kaverukset keskenään. Sitä mitä Mauno tekee edellä, niin Kerttu opettelee perässä : )
Siinä ne suurimmat tapahtumat tältä vuodelta ovat, katsotaan mitä seuraava tuo tullessaan! Täällä köpötellään aivan kahdestaan kotosalla, katsotaan raketteja ikkunasta, taas kerran syödään ja otetaan aivan lokoisasti uusi vuosi vastaan.
Hyvää Uutta Vuotta!
.jpg)
Tekstit
