Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







lauantai 26. syyskuuta 2015

NÄMÄ ON NIIN HUIPPUJA

Nytpä paljastan yhden löydöistäni Rovaniemen kirpparilta nimeltään Vintikki. Suosittelen paikkaa mikäli sielläpäin liikutte.
Olen pitkään toivonut löytäväni tämäntyylisen jalkalampun, mutta aivan sitä oikeaa ei ole oikein löytynyt. Nyt sitten tärppäs...


Lamppu on vanha ja todella raskas, pysyy siis pystyssä kovemmassakin rytinässä. Varjostinta siinä ei ollut, mutta onneksi sellainen löytyi aivan omasta takaa kotoa.





Hintaa tällä komeudella oli 20 €, varjostin taitaa olla joskus löydetty kirpparilta vitosella...joten ei ollenkaan paha hinta!!



Vieressä on myös Varastotien Kirpputori. Tänne kyllä myös kannattaa poiketa, kaikkea olisi tarjolla halvalla...kuorma-auton kanssa pitäisi olla liikkeellä. Jos huonekaluja haluaisin, niin täältä niitä kyllä löytyisi.
Mutta koska niitä en nyt tarvitse, tyydyin pelkästään tähän...


Samoin tämä kaunotar on aika jyhkeää tekoa, painaa yllättävän paljon. Luulen että tämä pääsee koristamaan tulevaa kasvihuone huvimajaani, pikkuhiljaa olen kerännyt sinne jo aarteita.
Ollaan nimittäin jo pikkasen lähempänä toteutusta, ikkunat saapuivat Kajaanista tällä viikolla. Ne on niin ihanat!!!



Mukavasti valmiita kokonaisuuksia ja mikä parasta, ikkunat voi aukaista! Muitakin tarvikkeita pikkuhiljaa keräillään, tarkoitus olisi tehdä koko mökki mahdollisimman pitkälle kierrätystavaroista. Toisia ikkunoita olen saanut jo kauanaikaa sitten entisen työni aikana asiakkaaltani talokauppojen yhteydessä, kun ne eivät kelvanneet uudelle omistajalle eikä vanhallekaan. Ovi sekä lattiamateriaalia löytyi aivan meidän omalta ullakolta. Tästä se pikkuhiljaa alkaa koostumaan tarvikkeiden osalta, ensi kesää sitten vaan odottelemaan : )

Mukavaa viikonloppua, toivottavasti teilläkin paistaa yhtä ihanasti aurinko!

torstai 24. syyskuuta 2015

VIHAAN TÄTÄ, MUTTA ELÄMÄ VOITTAA

Voihan räkä että vihaan tätä sadetta ja syksyä, piha on täynnä lehtiä ja osa puista alkaa näyttämään vallan karuilta. Vaikka kuinka yritän ajatella positiivisesti, en siltikään näe mitään ihanaa enään tässä vaiheessa syksyä. Paitsi...ehkä ne pimeät illat kynttilöineen, mutta sitten ne aamut!!! Pimeää on kun herään ja väsyttää niin vietävästi : (
Tiedän jo valmiiksi, että tätä väsymystä riittää sinne saakka kunnes lumi tulee maahan. Eipä tässä auta kuin taas sopeutua ja koittaa sitten vaikka kuunnella sitä Anna Abreun uusinta syksy biisiä, jospa se siitä!

Rovaniemen kirpparilta löysin kivan kynttilänjalan ja söpöt mansetit.



Eivät kuvissa oikein näytä siltä miksi niihin tykästyin, sillä väri niissä on kauniin utuinen. Näyttävät näin kivan vanhahtavilta...miten tämän nyt osaisi selittää...no, tiedättehän mitä tarkoitan? Ehkä vähän kesäisiä tähän harmauteen, mutta ilahduttakoon nyt vielä jonkin aikaa.
Samalta matkalta löytyi muutakin, mutta niistä lisää myöhemmin.


Eipä mulla muuta, paitsi että!! Ette arvaa kenet tänään tapasin aivan yllättäen työnlomassa. Ihana iloinen Mari Sekasortoa blogista oli niin mukava yllätys, hauskinta oli kun asia alkoi meille selvitä pikkuhiljaa puheittemme kautta....tai oikeastaan Mari sen hoksasi. Oli niin ihana tavata!!!

maanantai 21. syyskuuta 2015

PITSISET TUUNAILUT

Pitsissä on aina oma viehätyksensä, aivan yhtä paljon kuin ruosteessa ja kunnon romuromanttisessa patinassa. Kauniit hentoiset pitsit vain täydentävät rapistunutta kauneutta ja siksipä näitä molempia löytyykin meidän kotoa. Tällä kertaa pukuhuoneen ikkunat saivat vihdoinkin kauan suunnitellut hyönteisverkot jotka samalla saavat toimia täällä verhoina.





Sisempi ikkuna aukeaa sisäänpäin ja ulompi ulos, joten "verkko" on ikkunassa saranoitu.


Myös makuuhuoneen ikkunaan olisi tarkoitus tehdä samanlainen irroitettava versio, eikös vaan ole paljon kauniimpi kuin tavan hyttysverkot!?

Toinen tuunailu lähti aivan kokeilumielessä, kun pitsiä jäi sen verran jäljelle. Nurkissa on pyörinyt valaisin, jonka kangas oli jo aikansa elänyt. Tällä kertaa tarvittiin jo hiukan neulaa ja lankaa, sillä ompelin pitsin kiinni varjoon reunanauhojen alle.


Alkuperäinen kangas on alla, näin varjostimesta ei tullut liian läpikuultavaa. Ennen kuva jäi ottamatta, mutta sellainen vaaleabeige kangas siellä alla on.

Tällaisia täällä kertaa, mukavaa pientä näpräilyä. Toki mies joutui hiukan enemmän tekemään töitä hyttysverhojen kehikkojen parissa, kiitos kuuluu siis jälleen hänelle...pus pus!!

Ei muuta kuin työn pariin, mukavaa alkavaa viikkoa!

lauantai 19. syyskuuta 2015

BLOGIMAAILMAN OSTOKSIA

Blogeissa saattaa myös joutua ostosten kiusauksiin, älkää te hyvät ystävät tehkö niin ihania houkutuksia!!
Marian ihanat tuotokset ovat ilahduttaneet aina, niitä kannattaa käydä kurkkimassa Diagnoosi Sisustusmania blogista. Kuinka joku voi ollakaan noin idearikas ja taitava, ei voi muuta kuin ihailla!



Hassua mitä kaikkea sitä ihminen alkaakaan järjestelemään kun oikein jotain haluaa! Nimittäin näitä betoni-ihanuuksia ei oikein pysty postissa lähettelemään ja niinpä järjestin näille aivan oman kuriiripalvelun : )
Työkaverinihan asuvat ympäri Suomea ja kuljemme kaikki myös ympäri Suomea, niin yksi ihana heistä noukki kirjat Kyytiin Kirkkonummelta ja sieltä ne lähti Vantaan kautta kyytiin seuraavalle. Aikansa olivat säilössä Tampereella ja kun tiemme kohtasivat työnmerkeissä Viitasaarella, sain vihdoin kirjat kotiin...kätevää!
Myös toinen kiva Marian kättentyö on kotiutunut meidän kotiimme...


Kiitos näistä!

Myös toinen bloggaaja keskuudessamme on varsin taitava käsistään monellakin saralla, mm. sukkien teossa. Olen jo aikaisemminkin ostanut Pepiltä ihania tossukoita ja nyt saatiin sitten lisää...



...niin että tervetuloa vaan tuulet ja tuiskut, ei palele varpaita ainakaan.  Kiitos Pepi ihanainen, nämä ovat niin suloiset!!

Jottei nyt aivan kuulostaisi siltä, että täällä asuu pelkkä tumpelo...niin kyllä minäkin tein aivan omin kätösin pienen tuunauksen, kauhean vaativan sellaisen ; )



Kukat astiassa eivät enään mitenkään kauniilta näytä, mutta menköön nyt näin...muistuttaa ikävästi siitä että syksy on saapunut. Maalasin peltikassin liitutaulumaalilla, ennen se näytti tältä...


Voisin kyllä myöhemmin kokeilla myös ruostutusainetta, se voisi olla vieläkin kivempi...hmm...taidanpa kokeilla. Muuta maatamullistavaa en olekaan aikaiseksi saanut, työ on nyt vienyt suuren osan aikaani. Muutenkin syksy on saanut minut vallan laiskaksi, inhoan tätä vuodenaikaa!!

Leppoisaa viikonloppua, seuraavalla kerralla näytänkin sitten mitkä upeat löydöt tein Rovaniemeltä.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

TÄÄLLÄ TAAS

Täällä taas, aikaa ei tunnu riittävän millään tänne asti. Flunssa on onneksi jotakuinkin selätetty, täytyy vain toivoa että se oli sitten siinä. Viime viikko mennä hurahti töiden parissa reissaten siellä sun täällä, toki kotona olin joka ilta. Mutta kait sairastelu oli sen verran voimia vienyt, että makasin aivan rättipoikki sohvan pohjalla sen ajan kun kotona olin. Huomenna suuntaan Kuusamoon pariksi päiväksi ja katsotaan jos innostun niin loppuviikosta sitten Rovaniemelle. Nyt kun on vielä mukavat säät ajella, niin ajellaan sitten. Tykkään niin siitä, että työni on joka päivä erilaista ja saan käydä eri paikkakunnilla. Toki en aina ajele näin pitkiä matkoja, mutta nyt tuntuu siltä että täytyy mennä. Uusia haasteitakin ollut työssä, se on kivaa...ei pääse kyllästymään.

Ja sehän on tietysti taattu, että näillä reissuilla tulee tehtyä ne pikaiset kirpparivisiititkin. Monelta paikkakunnalta olen jo löytänyt lempipaikkani ja uusia tulee eteen kun menen taas paikkaan missä en ole ennen käynyt ; ) Viime viikolla kävin Raahessa, Viitasaarella, Kemissä ja Pudasjärvellä. Pieniä löytöjä tein, mutta ei mitään suurempia. Olen ollut nyt enemmänkin myynti puolella, tavara on vaihtanut omistajaansa niin Torin kuin peräkonttikirppiksenkin kautta. Jos säät sallivat, niin vielä ensi viikonloppuna menen toiselle peräkonttikirppikselle tekemään kauppaa. Kivaa välillä näinkin päin : )



Raahesta löysin jotain sellaista, mitä en olisi osannut kuvitellakaan koskaan löytäväni kirpparilta. Olen joskus jossain nähnyt tällaisen ja nyt sitten sen löysin, kaikenlisäksi se on kaunis ja vanha. Tulevaan vierashuoneeseen sen ajattelin, yökyläilijälle on kiva laittaa juomista tarjolle tähän. Pienet on ihmisen ilot!

Viitasaari ei varsinaisesti kuulu alueeseeni, mutta työ vei minut viime viikolla yllättäin sinnekin. Ennen kotiin paluuta, käväisin kivassa antiikkiliikkeessä jonka nimi oli Kristallisirpale. Siellä oli kaikki tavarat niin kauniisti esillä, mutta onneksi osasin olla niin tiukkana että ainoaksi pieneksi ostokseksi jäi tämä viiden euron valokuvataulu.


Perjantaina Pudasjärveltä palatessani poikkesin pitkästä aikaa matkanvarrella White Housessa katsastamassa mitä syysuutuuksia sinne on tullut. Kaikkea ihanaa ja kaunistahan siellä aina on, mutta mitään en nyt kotiimme kaivannut. Ainoastaan nämä pienet metallituikkukipot ostin, onhan nyt juuri sitä parasta aikaa taas poltella tuikkuja ja kynttilöitä iltojen pimetessä.






Pienen tuunausjutun olen ohimennen tekaissut ja jotain kivaa saanut kotiimme Marialta Diagnoosi sisustusmania Blogista, mutta taidan jättää ne seuraavaan postaukseen.

Leppoisaa sunnuntai iltaa!

perjantai 4. syyskuuta 2015

KEITÄHÄN LIE?

Yhtään tuttua ei kuvassa ole, mutta väliäkös sillä! Kuva viehätti väreiltään, kooltaan ja tottakai myös aiheeltaan sen verran, että mukaan se lähti Limingan kirpparilta tässä taannoin.


Olenko muuten muistanut kehua tätä Wanhan Meijerin kirpparia? Monet hyvät löydöt olen sieltä(kin) tehnyt!!


Kesäflunssa vaan jatkuu, ei näytä ihan hevillä lähtevän pois : (
Kovasti odotan ihmettä tapahtuvaksi ja toivon pääseväni jo maanantaina takaisin työn pariin. Mutta sitä ennen vietellään viikonloppua, nauttikaamme siitä!