PÖYTÄPROJEKTI

Olen jo muutamaan otteeseen maininnut meidän ruokapöydän vaihdosta, entinen myyty ja "uusi" ostettu Pänikästä ja Piirongista. Malli se mitä olin hakenut, mutta väri aivan karsea. Ennenvanhaan oli tapana että samalla lattiamaalilla maalattiin myös huonekalut, tässä talossa se väri oli kakanruskea. Sinänsä ei väri ihan niin paha ollut, mutta ei vaan millään istunut meille.

Olen pähkäillyt tulevaa väriä, mutta kannen halusin puulle. Arvata saattaa että oikein paksu kiiltävä lattiamaali ei ole mikään helppo poistettava ja olinkin tyytynyt siihen että se työ on mahdollista vasta kun säät sallivat ulos menon. Kansi on kaunis, mutta työ vaativa. Jalkojen väriä ole pähkäillyt harmaan ja mustan välillä.

Jossain vaiheessa tuli mieleen myös vaihtoehto kokonaan uudesta kannesta ja niinpä avasin suuni oikeaan aikaan oikeassa paikassa (kerrankin) : )

Näin meille sitten kotiutui perjantaina Kemistä Asemantorilta uusi pöytälevy. Komea kolmesta paksusta lankusta tehty taso on ollut jonkun pesutason yksi osa, sinänsä hyvää tuuria koska koko oli juuri nappiin. Eli nykyisen pöytämme koko on tasan kaksi metriä x 80 cm, ihan passeli tähän meidän ruokailutilaamme parven alle.

Päätin että maalaan ainakin nyt toistaiseksi jalat harmaalla maalilla tuolien mukaan, katsotaan jos mieli muuttuu niin vaihdetaan sitten väriä. Hauskaa tässä on vielä se, että alkuperänen kansi jätetään tietenkin talteen ja saan siitä tehtyä vaihtokannen maalattuna jos joskus vaihtelua haluaa... kätevää, eikö totta? : )

Pöydän kannen käsittely olikin sitten seuraava pohdinnan aihe. Väri oli todella kaunis, mutta ei oikein sopinut muiden kalusteiden kanssa yhteen. Toivoin että saisin pelkällä kirkkaalla vahalla oikean sävyn, mutta liian harmahtavaksi jäi muiden kalusteiden rinnalla.

Sääli sinänsä, koska oli todella kaunis näin. Mutta ei auttanut, eikun vahan hakuun ja sitten oli se kaikista pelottavin vaihe edessä. Pilaanko kannen vai onko väri onnistunut... todella pelottavaa!!
Ensimmäinen pyyhkäisy ja se on sitten siinä, enään ei voi peruuttaa.

 No, väri siinä nyt on. Hyvä se on, vaikka hiukan harmittaakin alkuperäisen värin katoaminen.

 Näin se istuu paremmin muuhun ympäristöön, aikalailla sama sävy kuin entisessä pöydässämmekin.

Vahaus teki ihanan silkkimäisen pinnan, siltikin aito puuntuntu säilyi. Siinä se nyt on, joskus sitten voi vaihteluksi vaihtaa maalatun tason päälle jos oikein alkaa tekemään mieli vaihtelua : )

Aurinkoista sunnuntaita!

KEVÄTTÄÄ

Väkisinkin aurinkoisilla keleillä alkaa kevättämään ja olihan tuo jo lehdessäkin virallisesti ilmoitettu että kevät on tullut! Siltä se ei parina räntäsadepäivänä tuntunut, mutta kyllähän vanha sanonta uudesta lumesta ja entisen surmasta taitaa paikkansa pitää. Koko kevät tulee olemaan työssäni matkustamista pohjoisen ja Etelä-Suomen  välillä, tietää siis ajelua ja lentämistä viikottain... ei pääse tylsäksi käymään elämä ainakaan tällä saralla. Onneksi olen ihminen joka tästä tykkää, en oikein osaisi kuvitella itseäni viikoiksi istumaan toimistoon. Toki välillä väsyttääkin, niinpä olikin ihana vetää perjantaina kotiin palatessa Pepiltä saadut ihanat villasukat jalkaan ja olla vaan. Kiitos Pepi jälleen ihanista sukista!!!

Perjantaina käväisin kotimatkalla Vaalassa Antiikki kirpparilla sekä Pänikässä ja Piirongissa. Mitään ihmeellisempiä en ostanut, vain ystävälleni pari pientä juttua ja itselleni saippuan ja kortteja.

Aurinko sai minut lähtemään eilen liikkeelle ja jo tavaksi tullut käynti ihanan Irkan luona Tarinat-kaupassa tuli taas tehtyä. Mukaan tarttui pari ihanaa Arabian astiaa ja yksi todella vanha tinavati. Terriiniin asettelin helmililjan ja meriheinää, pääsiäiseksi lisään muutaman koristemunan asetelmaan ja se on siinä. Tämä aidon näköinen kukka on onneksi kestävää laatua, oikeat kun tahtovat kestää niin harmittavan lyhyen ajan.

 Toinen Arabialainen oli tämä pieni kulho joka on väreiltään aivan samanlainen kuin soppakulhokin...

Rakastan vanhoja astioita missä ajanhammas saa näkyä, myös näiden vanhempien astioiden hiukan kellertävän valkoinen sävy kiehtoo minua enemmän kuin aivan valkoiset uudemmat versiot. Nämä on taas niitä makuasioita, mutta minua ei pienet ruhjeet astioissa haittaa yhtään jos ne silmää miellyttävät kauneudellaan ja ovat aidosti vanhoja. Uusissa taas olen aivan armoton pientenkin vikojen suhteen, jos jostain puuttuu pienikin pala lähtee se oitis roskikseen. Hassua mutta näin se vaan on, vanhoille astioille olen paljon armollisempi ; )

Vanha tinavati taas on kaunis juurikin sen vuoksi että se on niin lommoinen ja elämää nähnyt, joskus se on joku tässäkin ruokaa tarjoillut. Suunnittelin tekeväni tähän jonkin kivan pääsiäisasetelman, mutta astia päätyikin lasikuvun alle ja luulen että en raaski sitä sieltä pois ottaa.

Lasikupujen alustat vaihtuivat sitten toinen toiseen ja toinen taas toiseen, ihmeellisen suuri vaikutus silläkin näyttää olevan kokonaisuuteen. Nostinkin pitkään kaapissa olleen asetelman ruokapöytää koristamaan, nyt sekin näyttää mukavammalle sopivammalla alustallaan...

Samoin vierashuoneessa olevan "riekonpesä" on huomattvasti särmikkäämpi mustan alustan päällä kuin vaalean...

Myös tänne huoneeseen kaivelin esiin kestoliljan koristamaan pöytää näin virallisen kevään kunniaksi...

Ulkona paistaa aurinko taas niin komeasti, että taitaa olla aika suuntautua ulkosalle. Ihanaa sunnuntaita kaikille jotka malttavat siellä ruudun toisella puolella aikaansa viettää!! ; )

NAVETASTA KODIKSI OSA 8

Aika monta osaa näyttää kertyvän kotimme muutoksista. Olen itsekin aika yllättynyt siitä miten paljon olemme oikeasti saaneet näiden vajaan neljän vuoden aikana tehtyä remonttia, eikä nämä ole edes niitä ainoita asioita vaan monenmoista muutakin korjausremppaa on ollut rinnalla. Jokainen vanhassa talossa asuva varmasti tietää, että ei näissä voi vaan asua ja ihmetellä... varmasti puuhaa riittää aina mikäli aikoo talon kunnossa pitää : ) Alakerran osalta on vielä jäljellä eteinen, pukuhuone ja viimeisimmäksi tehty kylpyhuone ja sauna. Koska pukuhuone odottelee vielä lattiaa, ajattelin että siirrymme välillä yläkertaan.
Se onkin ollut yksi mielenkiintoisimmista muutoksista, koska yläkerta oli alunperin yhtä suurta tilaa ja nyt siellä on kolme erillistä huonetta sekä kaksi vaatekomeroa. Aika hurja on muutos aivan alkupisteestä tähän päivään...

Tämä kuva on otettu niiltä ajoilta kun rakennusta on alettu rakantamaan ravintolatiloiksi, emme siis ole itse nähneet kotiamme aivan tässä pisteessä.
Tältä tila näytti silloin kun me muutimme tänne...

Tässä kohdassa on nykyään tyttären huone ja alemmissa kuvissa näkyy tila missä on tänä päivänä aula ja vierashuoneemme

Tytär joutui asumaan aika pitkään suurissa tiloissa. Oma nurkkaus kalustettiin, lopuissa tiloissa lähinnä säilytettiin tavaroita.

Pohjakuvassa nykyiset huoneet merkitty punaisella, sinisellä merkkasin kohdan talostamme missä yläkerta sijaitsee. Asuinkerrokset eivät ole meillä päällekkäin, vaan yläkerta on varastojen päällä.

Aloitetaan suunnittelusta. Vaikka tila onkin hyvän kokoinen, siltikin suunnitteluvaiheessa huomasin että neliöitä ei ole yhtään liikaa huonekaluille mitä halusin sinne mahduttaa. Niinpä käytin avukseni maalarinteippiä ja mittaa, näin sain tarkat mitoitukset tehtyä sen mukaan mitä millekin mööpelille tarvittiin.

 Näin päästiin väliseinien tekoon.

Oviaukosta näkyy tytön huone, vasemmalle kädelle sijoittuu vierashuone...

Vanhat pariovet ostimme jo muuttovaiheessa entisestä kotikaupungistamme, en vielä silloin tiennyt mihin ne tulemme käyttämään ; )

Ensimmäisenä piti saada valmiiksi tyttären huone. Hän oli sopivasti kaksi kuukautta työharjoittelussa Espanjassa ja huoneen valmistuminen oli yllätys kotiinpaluun kunniaksi.

Tässä vielä uusimpia kuvia huoneesta...

Aulan mitoittaminen olikin kaikista haasteellisinta, tässä tilassa ei ole yhtään ehjää seinää ja matala vinokatto siihen päälle...

Tästä lähdettiin ja tässä nyt...

Ja se kolmas tila, vierashuoneemme jossa haasteena oli valtavan suuri puolikaaren muotoinen aukko olohuoneeseen...

Asensimme aukkoon ikkunan jonka voi avata, näin saamme hyödynnettyä ylös nousevan lämmön. Ikkuna oli alunperin yksiosainen, mutta näppärä mieheni halkaisi sen kahtia.

Vielä näkymä parvelta vierashuoneeseen...

...ja vierashuoneesta parvelle...

 Alhaalla olohuone...

Tulipas laitettua aikamoinen kuvapläjäys, mutta olihan tässä huoneitakin kolme. Tämä aikamatkailu on ollut yhtä seikkailua ja ihmetystä, miten ihmeessä olemme ennättäneet tämän kaiken tehdä???  Tässä välissä kuten tiedätte, on sisustuskin ennättänyt vaihtua moneen otteeseen : )