Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 31. joulukuuta 2017

ÄIDIN TYTTÖ

Vaikka uuden vuoden aatto olisi varmasti nyt enemmän sopiva aihe, niin siitäkin huolimatta on aivan pakko tulla välillä päivittämään tyttären koti projektia. Kaksi höperöä naista kun laittaa tuulemaan, niin eihän siitä voi kun syntyä ihana koti. Ei ole omena kauas puusta pudonnut, tuntuu olevan sisustaminen verissä : )




























Tulipahan taas kuvia, mutta mitään en raaski poiskaan jättää : ) Sisustaminen jatkuu vielä himpun verran, kyllä kelpaa neidin huusholleerata omassa pikku kodissaan. Hänellä on niin varma oma maku ja ei kyllä yhtään moittiminen hyvästä tyylistä!

Nyt Uutta Vuotta vastaanottamaan, mukavaa iltaa ja vuoden vaihdetta!

perjantai 29. joulukuuta 2017

KIVA PIENI SISUSTUSPROJEKTI

Niin vain kävi että tyttären asuminen Tampereella jäi lyhyeen, niin kuin kaikki tiedämme elämäntilanteet saattavat muuttua hyvinkin pian etenkin nuorten kohdalla : ) Kahdesta vaihtoehdosta Oulu voitti tällä kertaa, vaikka ero hyvistä ystävistä ja työkavereista ei ollutkaan helppoa.
Mutta asioilla on tapana järjestyä (todella viisas sanonta ja minun voimalauseeni vuosien takaa jonka opin Kaija ystävältäni), olen todennut että näin se vaan tuppaa olemaan... tavalla tai toisella!

Viikon sisällä olimme löytäneet uuden ihanan kodin ja monta hyvää löytöä tori.fi sivuilta sekä alennusmyynneistä, sillä vaikka tavaraa tuntui olevan muutossa yllättävän paljon on meillä käytännössä siltikin hankittavana melkein kaikki. Muuttokuormassa oli lähinnä astioita, mattoja ym. pienempää tavaraa, huonakaluja vain yksi kaappi, korituoli ja suuri peili. Voitte uskoa miten innoissaan tällainen sisustushöperö on kun pääsee jälleen touhuamaan yhden pikkuasunnon pariin : ) Koska olen auttanut poikaa kodin perustamisessa, haluan sen tehdä tasapuolisuuden nimissä myös tyttären kohdalla. Minulle on tärkeää että molemmilla on ihan oikeat kodit missä viihtyy ja pääsee toteuttamaan omia ideoitaan. Hauskaa miten erilainen maku molemmilla on sen suhteen ja minusta onkin hauska hypätä heidän maailmaansa, sillä todellakaan he eivät halua kumpikaan samanlaista kuin äidillä (höh!!)











Tytöllä kävi todella hyvä tuuri asunnon suhteen, lyhyt matka keskustaan ja työhön sekä läheinen ystävä noin puolen kilsan päässä... kaikki tarpeellinen sopivan matkan päässä. Talo ei ole kuin muutaman vuoden vanha, omalla saunalla varustettu pieni nätti asunto jossa kiva pohjaratkaisu. Kesällä lisähuoneena on mukavan kokoinen lasitettu parveke.




Asuinalue on rauhallinen vaikka taloja onkin paljon, oikein viihtyisää kaupunkiasumista. Tässä kuva pläjäys alkumetreiltä, kiva nähdä miten koti tästä rakentuu. Kaikki postaukset on tietysti tyttären luvalla täällä, kiva että olen siihen luvan saanut.
Mukavaa viikonloppua ja vuoden viimeisiä päiviä!

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

MEIDÄN JOULU

Tänä vuonna vietimme joulua Kajaanissa isommalla joukolla, vain yksi puuttui... haikeudelta ei voinut välttyä kun oma rakas isä on pois joukostamme. Uskon kuitenkin että siellä hän kurkisteli touhujamme pilven raeunalta ja oli onnellinen siitä että me kaikki suuresta surusta huolimatta olemme selvinneet ja elämä jatkuu. Kuluneeseen vuoteen on sisältynyt surua, mutta samalla myös ihania asioita. Joukkomme on kasvanut yhden pienen touhukkaan pikkumiehen verran ja heti vuoden alkuun pieni prinsessa antaa uutta iloa äitini elämään. Onneksi siskoni pitävät siitä huolen, että mummolla riittää iloa ja touhua kaiken tämän suuren ikävän rinnalla.



Kotona tämän joulun kukat olivat valkoisia ja koristeita vain niukasti, kynttilöitä on polteltu sitäkin enemmän. Jotenkin kaikki on mennyt hyvin rauhallisissa merkeissä, vaikka monelaista puuhaa riittikin joulunalus aikaan.






Tämän joulun joulukuusen virkaa hoiti vaatimaton kuusenkarahka suuressa pullossa...



Se riitti hyvin tällä kertaa, muuta en kaivannut. Tämän lisäksi pihalle löytyi Jyskin superhyper alesta kaunis valopuu, antaa kivasti valoa pimeälle terassille.


Jouluaattona ajelimme Kajaaniin ihanan talvisissa maisemissa, onneksi myräkkä oli jo ohi ja tiet aurattu. Kyllä täällä päin on niin ihanaa kun jouluna on lunta ja kauniit maisemat.


Illalla meillä kävi aivan ihka oikea joulupukki muoreineen ja ilmeisesti olemme kaikki olleet lahjojen määrästä päätellen ihan mahdottoman kilttejä. Herkkuja on mätetty siihen malliin, että uuden vuoden aattoyönä on taas kerran luvattava arjen aloittaminen laihiksen merkeissä!!!
Vielä muutama päivä tätä vuotta jäljellä, lomailua ja vielä viime hetki syödä joulusuklaat pois. Tähän viikkoon kuuluu muuttotouhua ja sisustamista, siitä lisää myöhemmin... olen aivan innoissani! Mukavaa loppu vuotta kaikille, kohta onkin aika pohtia mitä kulunut vuosi on pitänyt sisällään.