Ihanasti kotona: joulukuuta 2018

Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

MINÄ NIIN NAUTIN TÄSTÄKIN

Olen siitä kummallinen ihminen että vaikka rakastan kesää ja valoisuutta, niin samalla myös nautin tästä pimeydestä vaikka en niin talvi-ihminen varsinaisesti olekaan. Toki toivoin ja odotin kovasti lunta valaisemaan ankeaa lumetonta ja sysimustaa maisemaa, onneksi se toive on vihdoinkin toteutunut. Siinä samassa joulufiiliskin sai otteen minusta ja jotain pientä joulutusta jo laittelin kotia koristamaan. Mikään hirveä koristelun ystävä en ole, mutta aina sitä jotain pitää laittaa merkiksi siitä että olemme menossa kohti vuoden suurinta juhlaa. Pääasiassa meidän joulun tuo kotiin kynttilät, pienet kuuset ja joulukukat... aaton kruunaa sitten tietenkin ylenpalttinen joulumässäily perinteisin jouluruoin ja ajattelinpa taas pitkästä aikaa ihan oikean kuusenkin koristella. Sen verran ihanan idean sain Muhoksen kirppiksen joulukuusesta. Joulua lähestytään meillä päivä päivältä ihanan kirjan muodossa, joka päivälle löytyy oma tarinansa...

Ja sitten fiilistelemään hämyisiin tunnelmiin...

Itsenäisyyspäivänä paistoi aurinkokin pitkästä aikaa. Kyllä talvimaisema on kaunista ja etenkin pitkän ankean harmaan kauden jälkeen siitä osaa nauttia!