Tälle päivälle sattui kaksi asiaa mitä ei vielä oikein voi uskoa todeksi. Aamulla nuorimmainen lähti muuttokuorman kanssa Tampereelle.
Vaikka olen iloinen ja onnellinen heidän puolestaan, niin väkisinkin olo myös vähän tyhjä ja haikea. Poika oli käymässä kotona ja nyt hänkin lähti samaan matkaan muuttoavuksi. Onneksi lasten isä ja veli tarjoutuivat lähtemään mukaan, matkaan lähdettiin yhden täyteen pakatun pakun ja kahden peräkärryn kanssa. Itse pääsen onneksi viikon päästä kyläilemään nuorten uuteen kotiin ja samalla vien vielä muutamia tavaroita perässä.
Sää on tänään ollut mitä ihanin, aurinkoa ja lämpöä. Ainoa asia mikä nautintoa haittaa, on pihamme valtava itikkamäärä (mistähän niitä nyt riittää??) ja ällöttävät punkit joita näkyy myös olevan meidänkin pihalla. Yhden jouduimme irroittelemaan Kertun korvan takaa tällä viikolla... ällöttävää!!! Myös pojalla oli jalassa punkki kiinni, se oli tuliainen Varjakan saaresta missä olivat käymässä kaverinsa kanssa. Paikka oikein kuhisi punkkeja, yäk... haluaisin nimittäin käydä siellä itsekin. Tähän asti olen rakastanut kerätä luonnonkukkia maljakkoon, mutta nyt ei oikein ole tehnyt mieli sitä tehdä. Kaikenlaisia riesoja sitä on, en keksi yhtään hyvää syytä siihen mihin punkkeja tarvitaan maapallolla!!
Äitini oli muistanut antiikkimessuilla käydessään tyttärensä rakkauden kauniisiin purkkeihin ja niinpä syntymäpäivälahjaksi sainkin tämä kauniin jugend-kahvipurkin : )
Nyt pitäisi laitella yläkerrasta "tyhjä" tyttärenhuone kuntoon... en ehkä aivan vielä sitä kykene tekemään. Salaa haaveilen jo itsekin muutosta, joskus sekin tullaan tekemään. Ajankohtaa ei tiedossa, mutta joskus : )
Mukavaa viikonloppua!