Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 30. heinäkuuta 2018

TÄNNE JÄIMME

Isokyrö oli matkamme kohteena koska se sijaitsee lähellä Vaasaa josta oli tarkoitus seuraavana päivänä lähteä laivalla yli ruotsin puolelle Uumajaan. Löysimme kivan leirintäalueen nimeltä Lukkuhaka ja kuinkas kävikään, tänne jäimmekin kahdeksi yöksi. Saimme niin kivan majoittumispaikan omasta kolosta kallion kupeesta, että helteiden uuvuttamina päätimme hiukan välillä levähtää ja nauttia vaan oleilusta. Peruimme laivan ja päätimme että lähdemme seuraavalla viikolla uudelle matkalle ja ajammekin ruotsinmaille Tornion kautta niin kuin olemme ennenkin tehneet.






Upea paikka, alueella oli kaikille jotain. Ylhäällä kallioiden harjanteella oli alueen oma paviljonki jossa viikonloppuisin lauletaan karaokea ja vietetään yhdessä mukavia iltoja.




Nuorisolle ja lapsille on myös oma paikka, sisällä oli leluja ja pelejä.



Saunalta pääsi uimaan puhtaaseen veteen...




Myös lapsille oli tehty turvallinen oma uimaranta leikkipuistoineen.
Vastarannalla on kaupungin uimaranta jonne pääsi alueelta siltaa pitkin, kallioiden takana on myös Kalliojärven viihdekeskus (tanssilava) jossa kesäisin  tanssitaan kahdesti viikossa.




 
Ja kun sattui olemaan lauantai niin lähdimme illalla tanssimaan Tarja Lunnaan tahtiin. Tanssipaikan terassi oli aika hurjan näköisesti veden päällä, kyllä täällä kelpaa välillä vilvoitella.





Viihdekeskuksen puolella oli upeita "mökkejä" vuokrattavissa, aika huikeat maisemat!!



Seuraavana päivänä kävimme syömässä vihdekeskuksen ravintolassa, täältä näkyi hyvin leirintäalueen puolelle.




Toisena iltana saunan jälkeen sytyttelimme kynttilät ja grillasimme, iltaa myöten alkaa jo hämärtämään pikkuhiljaa.


Kaunis paikka ja mukavia ihmisiä, tänne tulemme varmasti joskus uudelleen!

Blogi jäi niin hunningolle loman aikana, että nyt täällä taaplataan sitten monta viikkoa jäljessä näiden matkakertomusten kanssa ja uuttakin jo pukkaa heti huomis aamusta kun lennämme työkavereiden kanssa Tukholmaan. Niin siinä kävi taas että loma loppui ennen aikojaan ja tänään alkoi työ ja arki jälleen. Rennoissa merkeissä menee toki eka viikko, mutta pikkuhiljaa on taas opeteltava normaali rytmiin. Näitä kesän menoja ja tuleviakin laittelen kaikesta huolimatta tänne aikajärjestyksessä, jotta pysyy itselläkin paremmin muistissa kaikki se mukava mitä ollaan ennätetty tehdä ja nähdä. Yllättävän paljon ollaan taas ehditty, tuntuu että olemme jälleen saaneet kokea monta hienoa matkaa yhdessä ja tutustuttu uusiin kivoihin paikkoihin. En ole koskaan ollut mitenkään hirveän innokas ulkomaanmatkaaja, kotimaassakin riittää paljon näkemistä.
Matkakertomukset jatkuvat taas kun olen selvinnyt kotiin takaisin, heissan siihen saakka!

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

MATKA JATKUU RAUMALLE

Billnäsin antiikin parista suuntasimme auton keulan kohti Raumaa. Tämä on kaupunki jossa ei ole tullut koskaan käytyä, nyt oli jo aika käydä tutustumassa Vanhaan Raumaan. Suunnitelmissahan oli alunperin että olisimme poikenneet Porin asuntomessuilla kun liputkin olisi ollut, mutta emme sitten viitsineetkään sinne ruuhkaan lähteä. Asuntoauton kanssa on parasta se, että mitään pitäviä suunnitelmia ei tarvitse olla vaan matkata voi aivan mihin lystää kun ei tarvitse majoittumista sen koommin miettiä. Yövyimme siis tällä kertaa Rauman kauniilla leirintäalueella : )


Laivoissa oli ravintoloita jotka nyt jäivät väliin pizzan himossa, kävimme herkuttelemassa uimarannalla olevassa pizzeriassa.













Legoista rekennettu pienoismalli oli hauska.




Poroholmassa oli kaunista mutta ahdasta... alueelle otetaan aivan liikaa ja lähekkäin majoittujia. Me onneksi saatiin kutakuinkin hyvä paikka ja uni maistui. Lähdimme aamulla tutustumaan vanhaan kaupunkiin...




Poikkesimme antiikkiliikkeessä...





 Mies löysi uuden heilankin tältä visiitiltä : )





 Kirpparillakin käytiin...




















 Kaupunkijunalla olisi päässyt leirintäpaikalta kaupunkiin, mutta se jäi nyt väliin.




Ihania kapeita kujia ja rakennuksia, täällä voi melkein tuntea millaista elämä oli ennen.




 Keskustassa on pieni vanha hautausmaa sekä kappelin kiviset rauniot...











Tästä sitä on joskus kaupunkilaiset hakeneet vetensä.




 Mokomakin letukka... : ))



Kuvia tuli jälleen laitettua mahdottomasti, mutta omaa matkapäiväkirjaani varten haluan muistoja mahdollisimman paljon. Kiva jos näistä joku muukin saa iloa!

Täältä matkamme jatkui samalle päivälle Isokyröön, siitä lisää seuraavassa postauksessa.