Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 26. elokuuta 2012

HAASTEELLINEN KUVATTAVA

Eilen vihdoinkin saatiin kaiveltua vasara ja naulat esiin ja paukuteltua muutama lisäreikä seinään. Valokuvakollaasi oli lojunut lattialla jo aika monta päivää (liian monta) odottelemassa ripustajaansa.  Mutta TADAA... tässä ne nyt ovat!



Jotain se kaipaa vielä lisää (kuten esim. valokuvat tyhjiin kehyksiin :)), mutta kaikki aikanaan... eihän sitä kerralla kaikkea sentään! Ideoita kyllä mielessä, mutta vaatii pientä etsintää kirppareilta ehkä.


Kysymys on siis yläkerran portaikon seinistä, joihin olen pikkuhiljaa alkanut keräämään valokuvia piristämään ilmettä. Kivahan tässä on pysähtyä ylös kiivetessä katselemaan muistoja menneisyydestä.

Toisella seinällä näyttää tältä...


...ja kolmannella tältä...


On muuten vaikea kuvata tällaisia tiloja kuin portaikko. Vaikka miten päin yrität itsesi vängätä, niin ei meinaa kuvaan mahtua mitään. Ei siis mitenkään edustavia kuvia, mutta jospa jotain saisitte irti näistä otoksista.

Tässä vielä kuvia samaisesta tilasta...



Yläpuolelta...




Ja kun vauhtiin päästiin, naputeltiin seinälle myös uusimpia hankintoja Antiikkikirpparilta...


Nämä löysivät paikkansa yläkerran aulasta vierashuoneen viereltä...




Ihastuttava vanha kehys sai arvoisensa paikan olohuoneesta. Nyt vain täytyy etsiä tai teetättää siihen oikein kaunis kuva vielä, joka sopii tähän kehykseen.






Taulu ja muutama kehys odottelee vielä paikkaansa, mutta eiköhän ne sen vielä löydä jostakin.

Nyt lähden pihalle siistimään hiukan paikkoja jotka ovat päässeet pahasti repsottamaan kiireiden ja sateiden vuoksi. Mutta loppuun vielä kuva meidän ihanaisen kirsikkapuun sadosta. Ei mitenkän mahtava saalis, mutta saatiipahan suut makiaksi :)


lauantai 25. elokuuta 2012

TÄSSÄ SITÄ TAAS OLLAAN...

...uusien vanhojen aarteiden lumoissa eilisen Vaalan Antiikkikirppis reissun jäljiltä. Olemme kyllä todellakin oikeita hamstereita aivan kuin Aseman laidan Satu jo tuumasikin blogissaan. Mutta aivan perusteltuahan tämä on toki, sillä ilman näitähän emme pärjäisi laisinkaan elämässämme... eikö niin Satu!?? Tai voihan tämän luokitella myös eräänlaiseksi terapiaksikin, kuten eräs ihanainen bloggaaja onkin asiasta tuumannut... kiitos hänelle suuresta viisaudesta!!

No terapiaa tai ei, niin ainakin kaksi ja varmasti aika monta muutakin onnellista shoppailijaa lähti eilen Vaalasta ajelemaan kohti kotia hyvin hyvin onnellisena ja tyytyväisinä löytöihinsä. Asiakas määrästä päätellen, tämä Antiikkikirppari on saanut todella suuren suosion aika laajalta alueelta ympäri Vaalan noin 100-200 km säteellä. SUOSITTELEN!!

Tältä matkalta olin ajatellut etsiä jotain vanhoja kehyksiä ja mielessä oli eräs lamppukin, joka oli harmikseni jo myyty. Mutta tässähän se viehätys onkin, jäädä odottelemaan etsimäänsä ja sitten joskus se ehkä löytyykin. Kehyksiä löytyi aivan kuten olin suunnitellutkin, kaikki ei nyt kyllä ihan niin vanhojakaan mutta meidän kotiin sopivia. Ainahan näiltä matkoilta tahtoo tarttua jotain muutakin mukaan ja tällä kertaa se oli suloinen lapsiaiheinen taulu ja ylläri ylläri... pari pientä lasiastiaa sekä muuta mukavaa.


Alkuperäisen taulun maalaaja on August Malmström 1829-1901. Tämä ei taida olla sentään aivan alkuperäinen, mutta aiheena ja väreinä niin kaunis meille kotiin. Viis siitä minkä arvoinen onkaan, mutta tämä maksoi kokonaista 18 €.



 Tämä muotokuvien rykelmä oli minusta niin hauska, että pääsevät somistamaan seinäämme siitäkin huolimatta että tuttujahan nämä henkilöt eivät ole milläänlailla. Vanhat kuvat ovat niin kauniita, eikö vaan! Herrat ovat niin tyylikkäitä ja näkee että kuviin on oikeasti panostettu.


Tässä sitten näitä muita löytöjä...


Porsliini leikkuulauta on aito Rörstrand, ne ovat aina niin ihania löytöjä ja etenkin kun sen saa aivan kohtuu hintaan!


Lisää patinoituja aarteita. Lautasessa jossa kastikekannu on kiinni, lukee Minne på 50-årsdagen. Näin siis jonkun henkilön 50-vuotislahja on päätynyt meille.


Tätä settiä en raaskinut jättää matkasta pois, vaikka joudun ehkä hiukan miettimään näille paikkaa. Eiköhän se vielä löydykin ja vanha sanonta pääsee taas kunniaan: Kyllä aika tavaran kaupihtee!


Olipa taas niin mukava reissu ja monta tuttuakin tuli nähtyä samalla. Kaikki olivat niin tohkeissaan löytöjensä kanssa ja kilpaa esiteltiin kukin omia aarteitamme. Eipä voi taas todeta kuin että, olimme jälleen kuin lapset karkkikaupassa!
Kiitos Satu matkaseurasta, lähdemme varmasti uudestaankin... tiedäppä häntä miten piankin lähdemme taas matkaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 22. elokuuta 2012

TÄÄ ON NAMU

Eilen sen postista hain...


...Huutonet löytöni nimittäin. Aivan syötävän suloinen vanha emalinen soppakulho!!



tiistai 21. elokuuta 2012

VIIME VIIKONLOPPUNA TAPAHTUNUTTA

Viikot hurahtaa niin että hups ja hei vaan ja taas ollaan kohta viikonlopussa menossa. Tämä lehtimaailma on siitä mukavaa, että viikot hurahtavat todella nopeasti lehden eri valmistus vaiheiden mukaan. Alku viikko on kiireistä valmistelua ja myyntiä, sitten lehti alkaakin saamaan viikon ilmeensä ja lähtee painoon. Loppu viikko onkin rauhallisempaa, enimmäkseen suunnittelua seuraavan viikon tapahtumille. Ainoa huonopuoli tässä nopean ajankulun rytäkässä on kait se, että taidan myös vanheta koko ajan yhtä vinhaa vauhtia. Nytkin huomaan ykskaks että olen ollut jo puolivuotta tässä työssä ja tuntuu aivan siltä kuin olisin vasta tullut taloon. Mutta mukavaa on ollut ja erittäin mielenkiintoista työtä... TYKKÄÄN!

No palataan hiukan ajassa taaksepäin ja muistellaan viime viikonlopun tapahtumia. Olimme jälleen Ristijärvellä viettämässä vapaata maalaismaisemissa ja Arttu nautti täysin siemauksin rauhallisesta ympäristöstä ja luonnosta.

Kävimme tutustumassa luontopolkuun...




...ja kaikkeen siihen liittyvään.


Hui... mikä tuo on. Uskokaa tai älkää, näin ensimmäistä kertaa eläissäni (ja se on pitkä aika se) sisiliskon näin läheltä.

Retken jälkeen maistui uni vaunussa...



...ensin näin ja sitten näin päin.


Ja kun ilta hämärtyy, taas ulos omalle vahtipaikalle.


On jo niin pimeää, että täytyi sytyttää pitkät päälle...


Tällä kertaa lähdimme kotiin jo lauantaina, koska melkein aito Danny odotti Doriksiaan mukaansa esiintymään erääseen syntymäpäivä tapahtumaan. Kyllä oli mukavaa olla taas mukana tanssimassa ja päästä hiukan hömpöttämään.


Ja kun kotiin päästiin tältä reissulta, syttyivät kynttilät parvekkeelle ja huvimajaan. Pieni romanttinen retki pihalle aivan kahdestaan, kun lapsetkin olivat molemmat omilla teillään.





Kohtahan se on taas viikonloppu edessä, mutta sitä ennen käynti perjantaina Vaalan antiikkikirpparilla. Minut tuntien sieltä saattaapi taas jotain aarteita löytyäkin kotiin tuomisiksi :0)

torstai 9. elokuuta 2012

KOTONA TAAS

Näin tuli pikainen pikkuloma Kuopiossa tehtyä ja uskokaa tai älkää, Kajaanissa paistoi aurinko kun tänne takaisin saavuimme. Koko reissun ajan sai aika hanakasti pidellä sateenvarjoa yllä, mikäli halusi yrittää näyttää vähääkään ihmismäiseltä. Ei päässyt varjo unohtumaan kauppaan (näi meinasi nimittäin käydä), vaan varma muistutus asiasta tuli heti kun astui ulko-ovelle ja sai ensimmäisenä vettä päälleen aivan kuin olisi suihkun alle hypännyt.

Näinpä koko matkan tarkoitus sujahtikin aivan shoppailun puolelle, kun ei oikein huvittanut viettää tuota ulkoelämää sen enempää kuin tarvis oli (eli juosta kauppojen välejä). Monenlaista kivaa kuitenkin tuli nähtyä, sillä olin tällä kertaa päättänyt käydä vain antiikkiliikkeissä ja kirppareilla. Muutama sisustusliikekin kyllä tuli käytyä läpi ja Ikeassa sen verran että hain muutaman kulhon sieltä jotka jäivät mieltäni kaivelemaan viimekerralta.


Ovat muuten oikeasti tuikkukulhoja, mutta ajattelin että pääsevät meillä toimittamaan jälkiruokakuppien virkaa. Lisäksi tyttö sai omaan huoneeseensa ihanan neulepeiton tulevia syysiltoja varten.


Sitten kävimme täällä...


...Pikku Pietarin Torikujalla...


...ja siellä olevassa liikkeessä nimeltä Ajan Tarina



Arvaatte varmaan että IHANA kauppa oli, kannattaa käydä ehdottomasti tutustumassa! Täältä lähti mukaani ihastuttava iso lautanen, jonka ajattelin näiden pilkullisten astioiden kaveriksi.



Olisin kyllä mielelläni viettänyt enemmänkin aikaa täällä, mutta kahdesta syystä vierailu jäi aika kiireiseksi. A  mukana oli "mariseva" mieheni ja  B oli niin pirskatin kylmä ja vettä satoi kuin aisaa. Tytär onneksi oli omilla teillään kiertelemässä vaatekauppoja.
Päästin mieheni pälkähästä ja lähdin kiertelemään itsekseni tästä eteenpäin. Suunnistin kohti antiikkikirpparia nimeltä Kellarikirppis Patina. Aika kiva paikka, täynnä vanhoja ihanuuksia.
Sieltä ostin (älkää naurako ja sanoko TAAS) vanhan ruosteisen aika kookkaan myrskylyhdyn ja pari lasikulhoa sekä (jälleen taas) yhden metalli lautasen lisää. Servetit ovat Amanda B:stä jossa myös kävin ihastelemassa kauniita tavaroita.


Pullo ja sen alla oleva lautanen lähtivät mukaan CityPörssi nimiseltä kirpparilta, sieltä löysin myös aika vinkeän laukun joka taisi olla aivan käyttämätön.


Täällä kirppiksellä on muuten aika hauskasti tapetoidut seinät...



Matka jatkui seuraavaan antiikkipaikkaan jonka nimi oli Wanha Reppu. Siellä mukava kauppias kertoi monenlaista tarinaa vanhoista tavaroista ja pääsinpä kuuntelemaan vanhoja savikiekkolevyjäkin. Oih mikä tunnelma täällä olikaan, rakennuskin oli 1900-luvun alusta.





Tällä kertaa ei mukaani sujahtanut mitään, vaikka tuon soittimen olisin kyllä mielelläni ottanutkin. Kävin myös parilla muulla kirppiksellä, mutta sieltä ei mitään aarteita mukaan lähtenyt myöskään.

Vielä pari sisustusliikettä ja sitten sai jo riittää tällä erää, jotain käymättömiä paikkoja täytyi jättää seuraavallekin kerralle.
Tieni vei seuraavaksi Sisustuspuoti Katinkaa:n, joka olikin minulle aivan uusi tuttavuus. Täältä löysin aika hauskan jutun...


...koristeen hehkulampun päälle.


Lamppu johon sen asentelin paikoilleen, on tyttären huoneessa



Vielä viimeinen kauppa ja sen jälkeen nokka kohti kotia. Mies taisi huokaista syvään ja kiittää luojaa tästä uutisesta :0)

Liikkeen nimi oli Jaanan Kirstu ja kaikkea ihanaa tietysti pullollaan. Pää pökkyrällä ihasteltiin tytön kanssa (hän oli jo myös saanut terpeekseen kiertelystä) ja nämä oli aivan pakko ostaa vielä...


Kuvat ovat oikealla valokuvapaperilla ja todella kauniita. Nyt vain ihania kehyksiä metsästämään ja seinälle  ehdottomasti.

Mukava matka kaikenkaikkiaan säästä huolimatta, mutta kaikkea ei ennätä eikä jaksa yhdellä kertaa. Yövyimme muuten aika kivassa pikkuhotellissa nimeltään Jahti Hovi, sellainen kotoisa pieni parinkymmenen huoneen hotelli. Kerrankin sai aamupalan syödä kaikessa rauhassa ilman ruuhkaa ja tönimistä.

Matkan varrella näki monenlaista maisemaa, tönöä ja taideteosta... parhaimmat taisi olla sadoista alushoisuista koostuva viritelmä erään talon pihalla ja yhden porttikäytävän päässä oli kukat istutettu vessanpönttöihin :0). Sen verran vauhdilla ohi mentiin että jäi kuvat ottamatta, mutta lupaan seuraavalla kerralla komentaa kunnolla ja käskeä painaa jarrut pohjaan kohdalla jotta saadaan ikuistettua nämä luovat taideteokset teillekin. Kiire oli miehellä kotiin ja omaan saunaan, mutta näin taisi olla meillä muillakin.

Loma jatkuu vielä loppuviikon ja huomenna taidammekin lähteä taas Ristijärvelle veden äärelle viettämään hämäriä kesäiltoja ja nauttimaan kesästä sen mitä siitä on vielä jäljellä.

Mukavaa viikonloppua ja heippa vaan kaikille!