Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







torstai 7. heinäkuuta 2011

ELÄMÄN ILOJA JA SURUJA

Kukkia siellä, kukkia täällä... näin voi todellakin sanoa kun katsoo kaikkia toinen toistaan ihanampia kukkasia mitä olemme viikon aikana saaneet Tuvan tupaantuliaisiin. Kiitos teille kaikille ihanaiset!!














 Tällaisia kukkasia pyyhälsi meille tänään...


...ihanaa tytöt ihanaa, oli kiva nähdä teitä kaikkia!
Meillä on täällä Kajaanissa keskiviikosta lauantaihin markkinakatu sekä runoviikko menossa. Hulinaa ja iloista naurua raikaa tavallista enemmän kesäkaupungissamme ja sinneppä nämä tyttäret ovat tässä kuvassa lähdössä tanssaamaan. Olen hengessä mukana vaikka en itse mukaan päässytkään ;0)


Kaiken tämän mukavan keskelle sitten saimme myös suru-uutisia... vanhenpieni rakas Rolle-koira on pois. Illalla kävimme hautaamassa vanhan ystävän Seppälän uudelle eläintenhautausmaalle. Kovin oli karun näköistä siellä vielä, ollut toiminnssa vasta kuukauden ja kaikki maisemointi vielä alkutekijöissään. Mutta uskon että kaunis paikka siitä tulee vielä, kunhan kaikki valmistuu.


Lepää rauhassa Rolle ystävämme.



Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)