Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

JOUTAAHAN TUOTA VAIKKA REMONTTIHOMMIIN

Eipä kyllä tunnu kesäkuulta ollenkaan, kylmää, synkkää ja sadetta... enemmänkin syksy fiilis tästä tulee. Eilen tuli piipahdettua nuoren työkaverini yo/valmistujais-juhlissa ja melkoista taiteilua oli liikkua ulkona keposen hameen kanssa ja pidellä helmoja, että eivät olisi kokoa ajan ylhäällä korvissa. Kukan hakureissulla taisinkin tehdä Marilynit ja sivussa katsojilla oli varmasti hauskaa :0)

Näinpä tällä ilmalla päätimmekin aloittaa vihdoinkin remontin pojan huoneessa, kohtahan hän jo tulee kotiinkin reissultaan. Kamalaa miten äkkiä lähemmäs vuosi on mennyt ja sieltä se äidin oma matkalainen tulee Japanista takaisin kotiin. Paljon on ennättänyt tällä aikaa tapahtua ja mikä tuntuu kaikkein hurjimmalle... oma lapsi on jo täysi-ikäinen.

Mutta tästä se lähtee...



Hih... tämä ovi vie ullakolle :0)


Ja tämä ties minne!



Aika ankean näköistä ja siivo on melkein sama kuin silloin kun asukki itse on ollut paikalla. Siksipä tämä huone on saanutkin olla aivan rauhassa remppaamaatta, koska se olisi tuntunut aika turhauttavalle. Seinät ovat olleet vuorattuna julisteilla ja siivo tosiaankin mitä karmein. Toivotaan että ikä ja uusi huone toisi hiukan muutosta tähän asiaan.

Tällainen ylläri löytyi sängyn alta! En ole käynyt tässä huoneessa oikeastaan koko vuonna, vaan ovi on ollut tiukasti kiinni koko ajan. HÄVETTÄÄ!!!


Tällaisia tapetteja ajattelin huoneeseen. Ruututapetti on ollut jo neljättä vuotta olemassa, sen piti tulla alunperin meidän olohuoneeseen. Tuota ruskeaa raitaa löytyy kauttani, Studio Decorin valikoimaa.


Jottei kaikki näyttäisi vain ankealta, niin otin muutaman kuvan keittiöstä ja vanhasta vaakasta joka löysi kuin löysikin oman paikkansa.



Paikka löytyi myös perjantain matkalta tuomalleni lampullekin...





Hämyisiä ovat kuvat, mutta niin on ilmakin. Näissä tunnelmissa lähden raivaushommiin, huoneesta kuuluu jo lupaavaa naputtelua.


Mukavaa sunnuntaita kaikille lukijoille!

2 kommenttia:

  1. Kovin tutun näköistä pojan huoneessa kuin meidänkin pojan...toivottavasti ne joskus oppii...
    Kivat nuo viimeiset kuvat.
    Mukavaa remppaa :)

    VastaaPoista
  2. Tutun näköinen vanha seinäpuhelin,meillä on juuri samanmoinen :O)

    VastaaPoista