Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







perjantai 29. kesäkuuta 2012

AURINKOA JA VÄHÄN MYRSKYÄKIN

Vihdoinkin aurinko vaivautuu hiukan näyttäytymään ja hiukan lämpimämpääkin heti, mutta ei lähelläkään helteitä. Voi kun sunnutaina olisi rippijuhliin edes tällaista säätä, saisi vieraatkin nauttia ulkona olosta ja olisi hiukan enemmän reviiriä missä asettua kahville. No olipa niin tai näin, juhlat tulevat jokatapauksessa.

Artun kanssa aamulla nautittiin kiireettömästä aamusta pihalla ja räpsäistiin pari kuvaakin.







Hiukan myrskyäkin ennätti tulemaan nuorenherran kanssa kelloajoista ja menoista. Johan tuota kolme päivää ollaan totuteltu tähän kotiin paluuseen ja nyt vasta ensimmäinen sanaharkka :0) Kertokaapa te muut teinien äidit, miten suhtaudutte nuortenne yö menoihin ja aikatauluihin??!! Tuntuu olevan KAIKKI kaverit vain yöllä liikenteessä ja ne kaikkihan on nähtävä nyt ja heti. Suurin asia mikä tässä nyt mättää, että aina ei muisteta oikein ilmoitella missä ollaan ja milloin tullaan. Olkoontpa vaikka 40v, mutta olen sitä mieltä että jotain pientä informaatiota olisi velvollisuus välillä antaa että kaikki hyvin ja tulen vasta silloin ja silloin. Olen sanonut että niin kauanaikaa kun kotona asutaan, täytyy tietää jotakuinkin missä milloinkin ollaan. Täälläkin sattuu kaikenlaista ikävää jatkuvasti ja se huoli on niin suuri.
Mitä mieltä olette... olenko liian tiukkapipo äiti? En taida olla oikein sopiva teinien äidiksi!

6 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat, pyörä on niin symppis:).Oikein hyvälle äidille kuulostaa luulen olevani samanmoinen teiniyden koittaessa;-)
    Ilona

    VastaaPoista
  2. Kiitos Ilona, tuo lohdutti. Joskus sitä tuntee olevansa niin huono tässä äitydessä ja monta kertaa joutuu puntaroimaan mikä on oikein ja mikä väärin näiden nuorten kanssa.

    VastaaPoista
  3. Johanna;

    Kyllä äti saa olla topakka ja vaatia aikatauluja /ilmoittamista noudatettavaksi. Teini AINA kapinoi ja vetoaa siihen, että kun muutkin saa...
    Jotkut saa olla kuin Ellun kanat ja jotkut ei. Jälkeenpäin ei varmaankaan ole pahoillaan huolehtivasta äidistä, se on rakkautta!

    Onneksi Artun perään ei tarvitse soitella :)
    Sen vertta mamman poika varmaan on.

    Nyt en muista, koska olen viimeksi kommentoinut, pari kertaa meni mönkään, mutta ei kai haittaa vaikka toistaisin itseäni.

    Kyllä meitä nauratti, kun katseltiin Arttu selällään kuvia tajuttoman turkkinsa kanssa,
    on kuin Onni, ihan täysin! :)
    Ja rakkaus aamutossuihin/crocseihin; niihin pitää työtää kuono tai tassut tai maata niiden päällä tai tappaa niitä takatassuilla. Kun kaukosäädin, pappan lukulasit, avainnippu yms. kateissa, takuu varmasti Onni makaa niiden päällä.
    Miten voikin veljekset olla niin samanlaiset tavoiltaan ja näöltään. Ja Artsi kirii jo iässä kiinni...Onnin kohdalla ei enää viitti laske vuosia ( no joo...10 ja puoli vuotta, MOU sanoo Onni)

    t.Leena ja Onni

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista, olet aivan oikeassa! Välillä se vain on niin rankkaa, mutta välillä taas niin ihanaa... kyllä nämä teinit nimittäin osaavat olla aika ihaniakin.
    Artusta kyllä löytyy koko ajan aika hauskoja uusia piirteitä, voi kun tietäisi aina nämä merkitykset. Kova poika juttelemaan nykyään ja vaativakin alkaa välillä olla... aivan kuin nuo teinitkin :0)

    VastaaPoista
  5. Titin blogin kautta tänne eksyin ja ihastuin. Et todellakaan ole liian tiukka äiti. Kyllä äidin pitää tietää missä lapset ovat ja milloin tulevat. Meilläkin aina esikoisella tahtoi välillä unohtua tuo viestittely, mutta nykyisin tekee sitä kyllä hyvin vaikka asustaa melkein pysyvästi kaverin luona.
    Teinien äitinä on kyllä tosi rankkaa. Rankempaa kuin pienten lasten kanssa koskaan...

    VastaaPoista
  6. Tervetuloa Sari vieraakseni ja kiitos rohkaisevasta kommentista. välillä sitä vain epäilee äitiyttään ja sitä että olenko sittenkin ainoa "tiukkapipo" äiti :0)
    Olet oikeassa, minustakin teinien kanssa on rankempaa kuin pienten lasten kanssa. silloin nämä kullannuput olivat tiivisti äidin helmoissa, nyt teillä tietämättömillä (ei nyt aivan kuitenkaan) välillä.

    VastaaPoista