Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 6. tammikuuta 2014

LOPPIAIS FIILISTELYJÄ

Vaikka on ollut jo tosi ihana palata töihin, niin yhtä ihanalle tuntuu tämä yksi ylimääräinen vapaakin. Päätin viettää päiväni aivan vain laiskotellen ja fiilistellen. Niinpä aamulla halusin ikuistaa tunnelman siitä kun olin ensimmäinen hereillä olija ja nautin rauhasta ja kiireettömyydestä.


Sytyttelin kynttilät, nautin ja toivoin ettei muut herää vielä ;0) Saahan perheen äiti ja vaimo näin toivoa välillä, eikö vaan??




Arvaatte varmaan että oikeasti en ollut ainoa valveilla olija. Mauno ja Kerttu hääräsivät tietysti ympärillä ilahtuneena siitä että edes yksi palvelija / rapsuttelija on ylhäällä. Aamun ensimmäinen puolituntinen meneekin kahden karvakuonon rapsutteluihin ja aamuruoan laittoon. Mauno tapansa mukaan häärii tiskausapuna altaassa :0)


Ja ruoka maistuu...


...sitten hieman leikkiä Kertun kanssa, juostaan peräkkäin kilpaa ja kurnutellaan. Ikkunalla mäkätystä linnuille ja sen jälkeen taas voikin ottaa pienet unet mukavalla paikalla.



Pihalla lunta loppiaisena tasan tämän verran...


...muutama päivä sitten vielä vähemmän. On tämä kummallinen talvi, alkaa jo huolestuttamaan mitä kesä tuo tullessaan.


Kodin sisustaminen edennyt sen verran, että aulatilaan sain hyllyn viriteltyä seinään, kun ensin alta poistettiin yksi ylimääräinen seinälampetti talon entisen elämän ajoilta. Muutenpa tätä aulaa en vielä ilkeä näyttää, mutta ehkäpä joskus senkin pääsen tekemään tässä kevään aikana.



Kotimme seiniltä löytyy monenlaisia seinävalaisimia niiltä jäljiltä kun navetta on toiminut tilausravintolana. Ja kuten arvata saattaa, ei ole aivan minun makuuni. Niinpä vihdoinkin saimme vaihdettua myös olohuoneen kaksi lampettia. Nämä tilasin Jotexilta, jotka kytkimme suoraan seinäpistokkeisiin. Valaisimet kuuluisivat olla oikeasti toisin päin, mutta halusin kääntää ne näin "nurinkurin"





Siitäkin huolimatta, että joudun joka päivä jännäämään pudottavatko kissat lasiaarteeni ikkunalaudalta, halusin ottaa jo kaapista esille nämä kirpparilta haalimani maljakot. Eihän nämä rahallisesti ole mitään arvokkaita, mutta tiedän jo jos vahinko sattuu niin kadun suuresti tekemääni ;0)



Siitäkin huolimatta otan riskin, haluan kauniit esineet esille ja sillä sipuli vaikka järki sanoo toista!



Loppuun vielä haluan laittaa yhden jouluisen kuvan joka on unohtunut kokonaan aiemmista postauksista. Tyttären huoneessa on hänen oma pieni kuusi joka on minusta niin kauniisti koristeltu että olkoon siellä minusta nähen vielä vaikka kevääseen saakka. Muuten purimme loppuviikosta jo kaikki jouluhärpäkkeet säilöön odottelemaan uutta joulua. On se vaan niin ihana tunne riisua koti koristeista ja aloittaa kevään odottelu.




Taitoni eivät riitä saamaan kaunista kuvaa kuusesta, mutta nätti on uskokaa pois. Tähdet saa jäädä vielä ikkunoihin Viivin huoneeseen ja makuuhuoneeseemme, niistä en raaski vielä luopua. Onkohan se aivan etikettivirhe??





Onneksi meillä täällä "maalla" ei tähtiämme näe muut kuin me itse ja naapurit samasta pihapiiristä ;0)


Ja kynttilöiden polttelua jatketaan entiseen tapaan niin kauan kuin pimeää riittää.

Mukavaa loppiaista kaikille!

14 kommenttia:

  1. Ihana tiskikaveri :) Meillä ainakin kissat väistelee hyvin lasiesineet ja muut tavarat, toivotaan että teilläkin pysyisi kauniit esineet ehjinä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä toivon minäkin, mutta en aivan vielä luota heihin. Etenkin kun Kerttu-kirppu menee edellä ja sitten reilusti tuplakokoinen Mauno perässä samaa reittiä.

      Poista
  2. Aamukahvihetket, jolloin kukaan muu ei ole vielä herännyt, on ihan parhaita. Rauhaa voi vain imeä itseensä! Ja näin keskitalven paras pimeä hetki on juuri aamulla, kun voi sytyttää kynttilät. Se menee silloin vähän liian nopsaa ohi. Illalla pimeys ei jostain syystä tunnu enää yhtään samalta, on jotenkin syvempää kuin aamuisin.

    Muuten, ihana lintuhäkki tuo.

    VastaaPoista
  3. Sinulla on ollut mukava ja rauhaisa aamu, kynttilöiden tuikkeessa on ihana heräillä...teillä on niin kaunista ja tunnelmallista ja söpöjä kissoja. Mukavaa loppiaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, eikä edes väsyttänyt kun ei tarvinnut herätä herätyskelloon.

      Poista
  4. Mahdottoman kaunista! Ihanat punatulkut pihalla. Tuo Mauno tuolla tiskialtaassa on mainio. Äitini kissavainaa harrasti samaa. Kerran se työnsi päänsä kukkamaljakkoon, jossa oli vettä ja sitten se nosti päänsä ja sen maljakon... ;O)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on jo ennättänyt sattua samanlainen kömmähdys Maunolla, päässä oli sinkkinen kastelukannu ja kaikki vedet päässä ja lattialla :0)

      Poista
  5. Rauhoittavia, ihania asetelmia olet tehnyt seinille ja hyllyille. Tykkään kovasti! :) Aamuiset yksinäiset kahvihetket ovat kyllä parhautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teijuliini! Olen samaa mieltä aamuista, etenkin silloin kun ei ole kiire mihinkään.

      Poista
  6. Voi kun osaa olla kaunista!
    Kyllä tuolla silmä varmasti lepää.
    Suoraan sanon sen, että ihan karehdittaa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SatuSanna, täällähän aivan punastuu ;0)

      Poista
  7. On teillä kaunista! Minustakin on joskus kiva aamusella olla ihan rauhassa ja poltella kynttilöitä, kun muut vielä nukkuvat :)

    VastaaPoista
  8. Kiitos Mari! Aamut on parhaita ja joskus oikein naurattaa kun huomaa kävelevänsä varpaillaan ja muutenkin touhuaa aivan hissunkissun että kukaan vaan ei herää häiritsemään tätä ihanaa rauhaa :0)

    VastaaPoista