Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







tiistai 7. tammikuuta 2014

PIILOLEIKKI

Löysin tänään, tai ehkäpä ennemminkin sain aikaiseksi ostaa (sattui niin sopivasti nenän eteen kauppareissulla) uudet kehykset navetta ajoilta löytyneeseen Karjanjalostusyhdistyksen myöntämään kunniakirjaan vuodelta 1934. Nyt se näyttää hyvältä ja on melkein kunniapaikalla talossamme, mukavahan  sitä on tuossa ruokaa mussutellessa ihailla :0)





Vielä kun tuohon alapuolelle keksin jonkun sopivan pienen taulun, niin sitten olen tyytyväinen. Mutta on tällä taululla aivan oikea syykin siihen miksi se on juuri tuossa kohdassa vaikka parempikin sijainti korkeudella voisi olla. Ongelmahan on tässä...


...tai ehkä se on jo entinen ongelma, kaikkeen löytyy ratkaisu.


Ravintolan tarpeisiin on tarvittu sähkövempaimia ja valoja paljon enemmän kuin mitä näin normaali asumiseen tarvitaan, joten monenlaista muutakin piiloteltavaa ja purettavaa vielä riittää. Tämä sähkötauluhan oli entisen keittiön kaapiston sisällä piilossa.


Tämän sohvankin takana on vielä piilossa ylimääräiset vesiputket keittiön ajoilta, mutta poistunee viimeistään sitten kun seuraavan kerran käytämme putkimiestä paikalla. Niin että ei meillä täällä puuhastelut kesken lopu vielä pitkään aikaan. 

10 kommenttia:

  1. Näin se vaan näpsäkästi käy :) Hauska taulu!

    VastaaPoista
  2. Taulu on oikea aarre, pala navetan historiaa.

    VastaaPoista
  3. Hieno taulu ja hyvin passaa kehykset! Laitan linkin miten meillä oli vanhassa kodissa sähkötaulu naamioitu: http://sekasortoa.blogspot.fi/2009/01/tss-vihdoin-ja-viimein-pari-kuvaa.html eli sähkötaulu on kuvassa ikkunanpokapeilin takana...

    VastaaPoista
  4. No hyvin on sähärit piilossa teillä, enpä olisi arvannut. Teillä itseasiassa aikas hyvässä paikassa, meidän taulu tuotti sijainnillaan hiukan vaikeuksia. Kaikki kaapit ym tuntuivat olevan juuri väärällä paikalla suhteessa pöytään ja nyt myöhemmin puusohvaan.

    VastaaPoista
  5. Hyvä idea ja erittäin hieno taulu tuollainen vanha kunniakirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunniakirja on tosiaankin oikea aarre, eikä vähiten siksi että aivan oikeasti kuuluu talomme historiaan.

      Poista
  6. Hyvin piilotettu sähkötaulu. Hieno !

    VastaaPoista
  7. Kiva taulu ja suorittaa hyvin tehtäväänsä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, paljon kivempi kuin sähkötaulu ja tosiaankin aidosti kuuluu navetan historiaan.

      Poista