Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 26. tammikuuta 2014

TÖRSÄILTY ON...

Olen aika ylpeä itsestäni, aika paljon olen tavaran haalimista vähentänyt... mutta välillä täytyy vähän päästä shoppailemaankin. En haluaisi kuitenkaan täyttää kotiamme aivan ylettömällä määrällä tavaraa, mutta saattaahan se hamsteri sortua siihenkin (ja sortuukin)...maailmassa on liian paljon ihanaa tavaraa tarjolla ;0)
Pientä sortumista siis tapahtunut (jälleen), siitäkin huolimatta että suurinosa aarteistani on yhä edelleen laatikoissa pakattuna.



 Teksti taitaa olla oikein osuva :0)





Linnut kiehtovat nyt jostain syystä...


 ...taitaa johtua tästä opetustaulusta jonka kesällä rompepäiviltä ostin, minusta se on niin ihana.


Nämä ihanuudet olivat löytöjä paikallisista liikkeistä. Harvoin tulee käytyä, mutta välillä on ihana käydä ihastelemassa kauniita tavaroita ja fiilistelemässä hiukan vanhoja muistoja oman liikkeen pyörittämisestä. Se oli ihanaa aikaa se!


Yllä olevan Arabian kulhon ja pienen jalallisen sokeriastian löysin eiliseltä kirppis käynniltä. Taitaa olla tarpeen hyvinkin pitää taas blogi-kirpparia jossain vaiheessa, mutta sitä ennen olisi tarkoitus saada koti rempattua ja tavarat paikoilleen. Nyt on pidetty jonkinlaista huilinki taukoa remonttien kanssa, mutta joku kaunis päivä uudella innolla homma jatkuu varmasti.

Mukavaa sunnuntaita, seuraavaksi luvassa kissa postausta :0)

Ai niin ja ps.
Ihana mieheni yllätti jälleen kauniilla kukalla, jospa osaisin sitä hyvin hoitaa ja kukkia piisaisi pitkäkäksi aikaa.


Kovin kaunis yksilö ei tämä hujoppi ole mikä löytyy olohuoneen pöydältämme...


...joulun aikainen amaryllis kasvattaa varttaan, mutta nuppu vaan ei aukea millään :0) Taitaa olla liian pimeässä ja niinpä nostinkin sen jo ikkunalle.


12 kommenttia:

  1. Jouluna my amaryllikset kasvattivat liian pitkät varret. Katkaisin ja pistin maljakkoon. Kestivät siinä parisen viikkoa. Ruusu saataa säilyä istutuskauteen asti ja ilahduttaa sinua kesästä toiseen ulkona. Kivat löydöt teit!

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä, saatanpa napsauttaa rylliksen maljakkoon.

    VastaaPoista
  3. Hienot löydöt. Muistan kun lapsena oli naapurissa tuollainen puhelin ja sillä ihan soitettiinkin, ennenkuin hankkivat uudemman ;)
    Lintutaulu on näin lintujen bongauspäivänä tarpeellinen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpäs sen sanoit! Meidän bongaus jää kyllä tähän tauluun ja lintulaudalle, mutta mukava niitä on katsella ja kissat tykkää ja mäkättää.
      Tuntuu hassulle ajatella, että tuollaisella puhelimella on aivan oikeasti soiteltu...on ne niin hienoja.

      Poista
  4. Minullakin on tuollainen hujoppiamaryllis;) Jo kukkinut amaryllis alkoi tekemään yhtä pitkän pitkää vartta joulun jälkeen.
    Ihana tuo lintutaulu, jonka olet löytänyt. Linnut on ihania;) Ja sopivassa määrin kaunista soisi aina tulevan vastaan, mutta ylettömiä ei halua haalia. Ja onneksi kiertoon voi laittaa aina ylimääräisen, mutta lempparit kyllä säilyvät;)

    VastaaPoista
  5. Kyllä on pakko välillä alkaa jo kierrättämäänkin, kunhan vain saisin ensin päätettyä mitä tänne jää ;0)

    VastaaPoista
  6. Meillä ei niitä oikeita vaan voi kasvattaa...Pörri syö kaiken aidon vihreän ☺

    Niinpä ostin Terran alesta epäaidot hortensiakimput (tai itseasiassa 4 kpl...) ja pistin maljakkoon. Ne ei ainakaan kuole *heh*

    Kivoja löytöjä on hamsteri taas kotiinsa haalinut ♥

    VastaaPoista
  7. Eipä meilläkään juuri enään ole mitään aitoa vihreää, mutta toistaiseksi saaneet olla rauhassa. Aika hyvän näköisiä ovat nykyään nämä kestokukatkin, joten ei häpeile yhtään aitojen rinnalla.

    VastaaPoista
  8. Kauniita kuvia ja näyttää tosi kodikkaalta! Kivoja löytöjä!

    VastaaPoista
  9. Kiitos Karoliina kaimaseni (toinen nimeni)!

    VastaaPoista
  10. Kaikkea ihanaa tavaraa teiltä löytyy ☺ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä kyllä löytyy...ehkä vähän liiankin kanssa...huoh!

      Poista