Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







keskiviikko 28. toukokuuta 2014

KESÄ MAISTUU MANSIKALTA

Täytyy nyt myöntää että kyllä ne Espanjassakin osaavat mansikoita kasvattaa, nam ja maiskis...emme voineet vastustaa!


Tytär tekaisi kesän ensimmäisen ihanan mansikkatortun, alla banaania ja kermavaahtoa...slurps!! Sen verran viileäksi meni sää tässä välillä, että emme uskaltautuneet ulos torttukaffeille. Kukkasia ja terassia sai ihailla ikkunasta käsin, kylmyys ja valtava keltainen siitepölymäärä ei houkutellut tuonne istuskelemaan.


Miten sitä talvella unohtaa kaiken sen nurjan puolen  mitä meidän kesäämme kuuluu? Ensin kaikki on keltaisenaan siitepölystä (ja voi niitä raukkoja jotka ovat sille vielä allergisia), sitten koivut päättävät pudottaa kaikki urpunsa yhtäaikaa ja niitä oli ainakin meillä muuten todella paljon! Seuraavaksi tulevatkin sitten itikat ja... ja... toivottavasti myös lämmintä. Kohta sitten onkin jo juhannus ja kuu vaihtuu heinäkuuksi ja minä pönttö alan suremaan jo kesän lyhyyttä siinä vaiheessa. Näin se menee...mutta nyt nautitaan KESÄSTÄ, olipahan lämmintä tai ei!


Kissalandiaan rakennettiin tasot, jolle katit voivat nousta katselemaan maisemia yläilmoista.




Suunnitelmissa vielä jonkinlaisen kissankopin rakentaminen ja jotain muutakin kivaa pitäisi keksiä kissoille viihdykkeeksi tai...itselle ;D


Paviljonki sai oman täydennyksensä kynttiläkruunusta, hyvä että en jo melkein ala odottamaan niitä ihania hämärtyviä iltoja.


Onneksi säätiedotus on luvannut lämpenevää, tulevat yo-juhlat olisi niin mukava viettää ainakin osittain ulkona.

Heipsan taas!

5 kommenttia:

  1. V voisi tulla meillekin vääntää moisen ihanuuden!! Ah!!

    Mies tuumaa aina, että leivonta on naisten puuhaa...täh?! Mä luulin, että se on toisinpäin ☺ No, ruoasta en puhu mitään *hih*

    VastaaPoista
  2. Nyt kyllä pidän hänet itselläni, saa luvan koristella täytekakun tuleviin juhliin...sitten lähetän teille. Voitais vaikka vaihtaa hetkeksi, otan tilalle miehen kokkaamaan herkkuja meille...miten ois??

    VastaaPoista
  3. Ideaa ! Kyllähän tää ravintolaruoka jo pikkuhiljaa tökkii *eheh* Sokerinpuutos vaivaa toisinaan ☺

    VastaaPoista
  4. Ihan tolkuttoman hyvännäköinen kakku! Namskis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää oli...syötykin jo. Viikonloppuna lisää mansikkakakkua tiedossa, pojan ylioppilasjuhlien merkeissä.

      Poista