Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 21. joulukuuta 2014

KASVOIHAN SE!

Edellisessä postauksessa toivoin etteivät Hyasintit innostuisi kasvamaan liikaa, mutta eihän sellainen ole edes mahdollista...



...tai outoa kyllä...toinen totteli sittenkin :))


Aika söpö jos pysyisi tuollaisena! Ostin yhden lisää kaveriksi, saas nähdä ennättääkö kukkaan jouluksi. Myös vanha silitysrauta sai uuden kukkasen entisen tilalle...Kerttu piti huolen siitä että talossamme ei tule olemaan Pitsiköynnöstä nyt eikä jatkossakaan.


Kokeillaan nyt sitten Mehitähteä, josko tämä ei maistuisi niin hyvälle.



Nyt katsotaan mitä tapahtuu...


 ...nuuh nuuh...


...ei hyvä!!


Ja niin sai kukka olla rauhassa :)


Eilinen päivä meni siivotessa ja miten ihana olikaan sen jälkeen kantaa kuusi sisään ja sytytellä kynttilät! Kaiken kruunaa vielä maisema ulkona...


...joka niin ihanan valkoinen, vihdoinkin!!!



Mattikin tuli katsomaan mitä herkkuja nyt olisi tarjolla...



...ja sehän tarkoittaa sitä että kissat on heti ikkunalla...


...ja tontut nurin.


Laitappa tässä sitten kotia nätiksi :)) Nämä meidän karvakaverit tahtovat olla niin joka paikassa kaverina, kuten nyt Kerttu tässä koneen takana kun teen tätä postausta...




Onneksi nämä veijarit eivät näytä olevan moksiskaan kuusesta, saattaa pysyä siis pystyssä joulun ajan!


Hiukan uudistusta siivottuun kotiin laitettiin poroteemalla. Pukuhuoneen korituoli sai uuden peitteen entisen kauhtuneen tilalle...


Tuoli on ollut Kertun lempipaikka, mutta nyt ei rohkeus riittänyt vielä mennä siihen nukkumaan :))



Toinen poro kotiutui Pentikiltä...


Nyt tuntuu siltä että joulu on jo lähellä.




Lopuksi vielä hiukan fiilistelyä illan pimetessä.





 Oikein ihanaa 4:ttä adventtia!

7 kommenttia:

  1. Ihania asetelmia! ja nuo kisut, mainioita! Hyvää joulunaikaa!

    VastaaPoista
  2. Voih, miten kaunista! Ja nuo kisut ovat aivan ihania! Mukavaa adventtia, Johanna!

    VastaaPoista
  3. Eksyin tänne ja tykästyin! Niin nättejä näkymiä ja suloisia esineitä! Pari tutun näköistä puhelintakin teillä näkyy olevan :) Ja tosi hauska toi idea avata silitysrauta! Saako idean varastaa - kun meilläkin pari tuollaista rautaa ikkunalaudalla möllöttää...?

    VastaaPoista
  4. Kiva kun löysit tänne ja tervetuloa mukaan! Puhelimet ovat niin ihania, pari vielä tallessa muuttolaatikoiden kätköissä. Ja hei...tottakai ideoita saa varastaa oikein luvan kanssa, niinhän minäkin teen jos jotain kivaa ideaa löytyy toisten blogeista. Siinä se mukavuus onkin, jaamme ideoita toinen toisillemme :)

    VastaaPoista
  5. Oi, kunnon tunnelmakuvia niin tässä kuin edellisessäkin postauksessa. Tuo kuusen kanssa jännääminen on niin jännää että me jätetään se suosiolla väliin. En muista ainuttakaan joulua jolloin se olisi pysynyt meillä pystyssä koko joulun. :)) Mutta onnea vaan yritykselle!
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tunnelmaa tuo kynttilät ja lumi ehkä eniten. Kokemustahan meillä on Maunon ja Kertun kanssa jo viime joulusta ja kuusi sai ainakin silloin olla rauhassa...ja ainakin vielä on saanut olla...eli siis toivoa saamme että pystyssä olisi vielä tästäkin eteenpäin :)

      Poista
  6. Todella hurmaavia ja käsinkosketeltavia tunnelmakuvia.

    VastaaPoista