Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







keskiviikko 31. joulukuuta 2014

UUSI VUOSI, UUDET JA ENTISET KUJEET EDESSÄ

Miten ihmeessä se vuosi taas vaihtuu, uskomatonta miten aika menee äkkiä. Näyttää aivan siltä että mitä venhemmaksi tulet niin sitä nopeammin vuodet kiirivät. Kun alkaa kuitenkin miettimään mitä vuoden aikana on ennättänyt tapahtumaan, niin onhan siinä taas melkosen lailla elämässä ollut mullistuksia ja muutoksia. Sellaista se nyt vaan tuppaa olememaan näköjään tämä minun elämäni : )


Kotia on sisusteltu ja kirppareita kierrelty aika-ajoin, ei kuitenkaan niin hanakasti kuin ennen. Sanomattakin taitaa olla selvää että remonttia on tullut tehtyä ja kivasti saatu projektia vietyä eteenpäin, siinäpä yksi jatkumo myös ensi vuodelle...sitä kun vielä riittää kiitettävästi tulevallekin vuodelle. Mutta kivahan se on saada aina jotain uutta ilmettä kotiin aikaiseksi, ei pääse kyllästymään liikaa. Ja kun joskus saadaan valmiiksi, niin aloitetaan toisesta päästä uudestaan...näinhän se tahtoo käydä. 
Tässä mennään nyt, kolmas maalikerron vielä illan päälle tulossa...


Vuoteen mahtui myös pojan ylioppilasjuhlat ja hänen muuttonsa Helsinkiin. Tyttö oli kaksi kuukautta kokeilemassa omia siipiään Vuokatin Katinkullassa työharjoittelussa...silloin pääsimme kokeilemaan myös me vanhukset miltä elämä tuntuu sitten kun kumpikaan lapsista ei enään asu kotona. Hmmm...eri rauhallista, ei musiikkia, ei laulua, ei tanssia, eikä sitä loputonta puheenpälpätystä mitä meidän tytär tuottaa suustaan herkiämättä kun on kotona. Ihana tyttö, kun sitä asiaa vaan on niin paljon myös meille (onneksi) ;0) Kyllähän ne lapset tuovat sisältöä elämään vaikka isoja ovatkin ja kotona saa asua niin pikään kuin haluaa. Kyllä me vielä ennätetään kahdestaan hiljaisuudessa elellä varmasti kyllästymiseen asti.


Tänä vuonna koti ja lemmikit (sekä mies) ovat pysyneet ennallaan (ja toivotaan että pysyy vielä tästä eteenpäinkin), mutta työpaikan ennätin kuitenkin vaihtaa. Suht pitkän sairasloman aikana tein päätökseni ja hakeuduin työhön missä ei tarvitse olla aivan kokoajan saatavilla kiinni ja jopa sitä vapaa-aikaakin ja lomaa on mahdollisuus pitää aivan erilailla. Olenkin nyt todella energinen ja onnellinen, sitä ei voinut sanoa vielä joku aika taaksepäin. Vaikka täällä sitä en olekaan niin hehkuttanut, mutta näin asiat vain olivat. Mutta kun ei ole hyvä olla, niin silloin täytyy tehdä asialle jotain vaikka se ei aina niin helppoa olisikaan. Ei kaikki tietenkään aina ole niin itsestään selvää, niinpä saankin olla todella kiitollinen siitä että sain uuden todella ihanan työn ja mahtavat ihmiset ympärille. Perjantaina suuntana onkin Tampere ja siellä uusi huitsin korkea hotelli josta meille on varattu sviittejä ylimmistä huoneista...jännää nähdä miltä maailma näyttää 25 kerroksen korkeudesta, jossa meillä on ilta ohjelmaa tiedossa.





Maunolla ja Kertulla riitti ihmettelemistä kun pöydälle ilmestyi tällainen määrä ruokaa. Joulupukki toi lahjaksi Mustin ja Mirrin lahjakortteja, jossa taisi olla osallisena Ruffe "serkku" ja vanhempani Kajaanista. Kurrnau ja kiitos, nam!!!


Kissat ovat meillä olleet nyt yhden vuoden ja sinä aikana ollaan aika tutuiksi tultu ja opittu talon sekä kissojen tavoille. Ei voisi kuvitella että meillä olisi vain jompikumpi, ovat niin erottamattomat kaverukset keskenään. Sitä mitä Mauno tekee edellä, niin Kerttu opettelee perässä : )




Siinä ne suurimmat tapahtumat tältä vuodelta ovat, katsotaan mitä seuraava tuo tullessaan! Täällä köpötellään aivan kahdestaan kotosalla, katsotaan raketteja ikkunasta, taas kerran syödään ja otetaan aivan lokoisasti uusi vuosi vastaan.



Hyvää Uutta Vuotta!

16 kommenttia:

  1. Voi noita teidän ihania kisuleita!!! Hyvää uutta vuotta teille!!!!

    VastaaPoista
  2. Ihanalta (ja melko samalta) kuulostaa ilta sielläkin ☺) Meillä teiniä ei enää juuri näy kotona (tytöt vie ja kovaa) ja kuopuskin häviää välillä omien kavereidensa luo monena iltana peräkkäin, joten jep - tässä opetellaan jotain tulevaa varten ☺ Huisin jännää (ja rauhallista)...

    Oikein ihanaa uutta vuotta teille kaikille, ystäväiseni ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin siinä väistämättä käy ja väkisinkin alkaa miettimään miten vanhoilta kalkkiksilta omat vanhemmat tuntuivat silloin kun itse oli tuossa iässä, nyt taas tuntuu siltä että onneksi ei tarvitse olla menossa suunapäänä joka rientoihin vaan saa olla kotona aivan rauhassa :) Jännää ja haikeaa samalla, nyt sitä ymmärtää omienkin vanhempien ajatuksia näiltä ajoilta.
      Hyvää uutta vuotta teille myös!

      Poista
  3. Oi kun ihana kuvasarja kaveruksista :D

    Tervetuloa tuohon parin korttelin päähän :)
    Huippukivaa tulevaa vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mainioita epeleitä, kuvia piisaa nykyään kissoista enemmän kuin lapsista...eihän noita teinejä edes saa kuvata. Sitten ovat kuitenkin ottamassa jatkuvasti itsestään uusia selffieitä naamakirjaa varten. No...kait sitä sitten myöhemmin katsellaan sieltä miltä ne lapset näyttivät siihen aikaan ;)
      Hetki piti miettiä että missä ihmeessä oikein olet ja sitten TADAA...tietenkin Tampereella. Aika kiire aikataulu taitaa olla, mutta kiitos kutsusta. Perjantaina junan saavuttua perille, saattaisi olla jonkin verran aikaa, ennättäisköhän siinä vaikka tavata? Ihanaa Uutta Vuotta teillekin!

      Poista
  4. Niin se elämä pyörittää päiviä nopsasti vuodenkin verran eteenpäin... ja siihen mahtuu monenmoista;)
    Mutta tuo kuva kissoista. Toinenhan ihan tosissaan katsoo vierestä, ottaa mallia ja tekee perästä!! Liikuttava kuvasarja;) Mukavaa kohta alkavaa vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka aika menee todella nopeasti, mahtuu siihen silti aika monenmoista tapahtumaa. Kun miettii vuotta taaksepäin, ei silloin olisi uskonut taaskaan montaa juttua tapahtuvan elämässä. Hyvä niin, ei eteenpäin tarvitsekaan tietää vaan eletään siinä hetkessä missä mennään ja tehdään siitä mahdollisimman hyvä elämä.
      Kissojen elämä on niin metkaa katsottavaa sivusta, harmi että suurin osa jää kuvaamatta.

      Poista
  5. Kyllä tuo vuosi menee niin joutuin... Hyvää Uutta Vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se menee, kohtahan ollaan taas keväässä ja sekin tuntui olevan vasta :)

      Poista
  6. Ihanaa uutta vuotta 2015 sinulle ja kisuille!

    VastaaPoista
  7. Todella mainio kuvasarja karvaisista kaveruksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta myös, kuvissa näyttää todella siltä kuin Mauno opettaisi Kerttua...ja niinhän se tietysti tekeekin ;)

      Poista
  8. Kissojen eloa ja leikkejä on niin mukava seurailla. Meillä ensimmäistä kerta 8 vuoteen ei ihmis tai eläinlaumassa ollut muutoksia. Hyvää vuotta 2015!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä niiin totta, kyllä saa välillä nauraa näille touhuille :) Meidän edellinen kissamme Arttu ja sitä edellinen kissa Mimmi sairastuivat valitettavasti aivan liian aikaisin, joten nyt meitä ilahduttavat sitten Mauno ja Kerttu. Välillä aina tulee mieleen, että jospa meillä olisi nämä kaikki valloittavat persoonat halittavina. Hyvää uutta vuotta sinullekin!

      Poista