Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







lauantai 16. toukokuuta 2015

IHAN PAKKO

Vaikka ulkona onkin aikaslailla viileetä mutta vettä ei sentään enään sada, oli ihan pakko uhmata säätä ja hakea muutama kukkanen pihalle. Pitäähän se kesä saada vaikka väkisin ja eihän se ilman kukkia tule ; )







Samalla reissulla kävimme hakemassa Limingan kirpparilta ostamani vanhan ompelukoneen, josta sitten samalla löytyi myös tarakalla oleva puulaatikko ja pari maitotonkkaa portinpieleen.




Pikkuhiljaa paikat kohenee myös talon ulkopuolella, aidat on maalattu, kärrynpyörät tervattu ja nyt vähän korjaillaan ja maalaillaan talon seiniä sieltä missä siihen on tarvetta.


Ihmeittenaika ei ole ohi, talveksi ehkä enemmänkin unohtunut runkoruusu näyttää tekevän lehtiä...hmm, tämä on mielenkiintoista nähdä miten ruusu tästä virkoaa.






Lumihiutale ei onneksi ole kovin herkkä paleltumaan, joten en aio niitä sisälle yöksi kantaa. Hyvin on säilynyt ruusutkin ja orvokithan nyt ei pienestä kylmyydestä pahastu ainakaan.




Varaston kätköistä on kaiveltu esiin jotain pieniä juttuja jotka vaan nyt niin kuuluu meidän kesään...


Leppäkertut olemme maalanneet lasten kanssa yhdessä kun he olivat pieniä. Vuosia ne on kulkenut mukana paikasta toiseen ja niistä on kehkeytynyt oikeita aarteita minulle.



Minusta on hauskaa se täällä meidän asuinpaikassa, että olemme lähellä kaupunkia mutta siltikin maalaiselämä on niin lähellä...


Monessa talossa täällä on hevosia ja peltoja löytyy monesta paikkaa. Kesällä maisemat ovat hyvin idyllisiä ja voi melkein kuvitella asuvansa jossain kauempanakin. Kyllä on niin ihanaa kun tulee taas kesä!!

Ihanaista lauantaita!

12 kommenttia:

  1. hyvälle näyttää ja kuulostaa kevät puuhat myös siellä :) sulla on kyllä uskomaton kyky löytää kaikkea vanhaa ja kaunista ympärille...
    mukavaa alkavaa viikkoa myös
    jaana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirpparit ovat pullollaan tätä vanhaa ja kaunista, niissä vain täytyy kulkea tarpeeksi usein ja silmät sekä mieli avoimina :)

      Poista
  2. Löytyipä ihana blogi! On niin kaunis pihapiiri ja ei kesä kyllä tule ilman kukkia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit tänne, tervetuloa! Niin...ja kiitos kommentista :)

      Poista
  3. Ihana tunnelma pihalla! <3
    Meillä vähän samanlainen asuinpaikka, että ihan maaseutua, mutta kaupungissa on tarvittaessa nopeesti. Me tykätään. :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Mia! Meiltä on noin 10 min matka kaupunkiin ja siltikin peltoja ja hevosia löytyy monelta suunnalta :)

    VastaaPoista
  5. Voi kuinka ihanaa kesäistä tunnelmaa pihalta, kukat tekee kesän ja lumihiutaleet ovat niin kauniita ja pyöräportti on mahtava! liityin lukijaksesi :)
    Toivottavasti kerkiit vastavierailulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva saada sinut lukijaksi Marika, tervetuloa! Ja vastavierailulla kävin heti, ihana projekti siellä oli meneillään ja aita juuri sitä mitä tännekin uumoilen. Kyllä kukat tuovat kesän tullessaan, toivottavasti eivät säikähdä viileitä ilmoja.

      Poista
  6. Onpa kaunista. Minä en ole vielä uskaltanut laittaa kuin muutaman orvokin pihalle... Olen myös pistänyt merkille, että siellä on vielä peltoja ja hevosia monessa paikassa vaikka tosiaan on lähellä kaupunkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari, kukat tekevät aina niin kauniin ympäristön...saas nähdä miten raasujen käy.
      Eikö olekin jännä miten täällä on näitä maataloja useampia, me niin tykätään siitä!

      Poista
  7. Voi kun teillä on kaunista ja kukat kyllä kruunaavat idyllisen perinnemaiseman ja vanhan talon pihapiirin täydellisesti!

    VastaaPoista
  8. Kiitos Pilvi, kyllähän tämä maalaistalon pihapiiri oli se yksi syy miksi tähän kotiin halusimme :)

    VastaaPoista