Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 19. tammikuuta 2014

HUI...KUMMITUKSIAKO?

Siltä näyttäisi näiden kuvien perusteella, että talossamme asustelee ainakin kaksi kummajaista.


Haastavia kuvattavia nämä karvakasat, ainakin jos yrität ottaa yhteiskuvaa niin jompi kumpi liikkuu takuu varmasti ja kerttu-kirpusta ei meinaa saada yksinkään muuta kuin jonkin sortin viuhahduksia :0) No...eka kuvassa nyt kuitenkin on saatu ikuistettua Kertun nenä, joka lähestyi kameraa kuvaa otettaessa. Toisessa Maunon vaaleanpunainen unelma :0)


Kuvaus tilanne on tältä aamulta. Tähän aikaan vuorokaudesta ollaan kaikista onnellisimmillaan, kun joku on vihdoinkin noussut sängystä ylös heitä paijaamaan ja ruokkimaan. Maunolla tietysti myös vesihana heti ensimmäisenä mielessä ja mitä isommat edellä niin sitä pienemmät perässä. Nyt sitten on alkanut Kerttukin ymmärtämään mikä viehätys tässä hanassa oikein piilee.



SLURPS...


...TÄ...otetaanko minusta kuvia??


Tää on niin noloo, tuu Kerttu nyt sääkin sieltä tänne!!


Mitä tässä pitäis sitten tehdä???


Kato näin Kepa!


Ookei



Ja näin, nyt meillä on sitten kaksi vesipetoa :0)
 

 Mukava oli taas tulla reissun jälkeen seuraamaan näitä kahta veijaria ja tietysti myös omaa perhettä oli ikävä. Takana kaksi aivan mahtavaa iltaa ja päivää oman ihanan työporukan kanssa Helsingissä. Ohjelmaa riitti ja todella mukavaa sellaista. Torstai iltana lennettiin Hesaan ja samalle illalle ihana ruokailu hotellin ylimmän kerroksen kabinetissa parin muun paikkakunnan Kiinteistömaailmalaisten kanssa. Ruoka ja seura oli mitä mainiointa ja sen illan kohokohtana meille olivat mahti työnantajamme tilanneet yksityisen esityksen ainoastaan meille!!! Ja sehän oli Juha Tapio kitaroineen. Voitte uskoa että tykättiin, ihana mies ja ääni!!!!


Perjantai päivä meni vähän virallisemmissa merkeissä, mutta todella oli siihenkin ja sen viihtyvyyteen panostettu ja ei yhtään tylsää ollut päivän tietoiskutkaan...jopa Hanksien Maunokin oli paikalla :0) Ja välitietona että meidän Mauno makaa onnellisena matkalaukussa tällä hetkellä, tästä voitte hiukan hahmottaa kissan kokoa...laukku ei nimittäin ole se kaikista pienin malli.


Iltaohjelma olikin sitten 80-luvun teemalla järjestetty ja voitte uskoa että yli 500 Kiinteistömaailmalaista oli pistänyt asusteissaan parastaan. Aivan mahtavaa porukkaa ja taas jälleen ihanaa syömistä ja tähän ajankohtaan liittyvää musiikkia, se siis tiesi todellakin koko illan hyvää musiikkia...olinhan silloin teini-ikäinen murkku. Muutama hyvä tanssiesitys joukossa ja hyvä bändi soittamassa, muuta ei tarvittukaan.


Itse oli tuohon aikaan punkkari-teini ja niinpä asuste sen mukaan :0) oli aika hauskaa palata ajassa taaksepäin ja muistella näitä hurjia aikoja nuorena. Kyllä nyt taas jaksaa työssä pakertaa ja paluu takaisin omaan ikään...oli kait sittenkin helpottavaa...huoh.

Ihanaa sunnutaita!!

8 kommenttia:

  1. Aikas mkee mimmi :D

    Mulla on joskus aikoinaan ollu katti joka tykkäs lutrata veden kanssa, joikin toki hanasta suoraan, mutta ilmoitti kyllä suorin sanoin koska halusi raanan auki ihan vain leikkiäkseen. Ja sen kyllä näki sitten koko keittiöstä :/

    VastaaPoista
  2. Eikö, tuollainen sitä 14-15 vuotiaana suurinpiirtein oli :0)
    Mauno kans rakastaa juoda suoraan hanasta, joisi varmaan vaikka tunnin jos saisi. Isolla äänellä hänkin pyytää aukaisemaan ja istuu kuin tatti paikalla kun lähestyt allasta.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihania kuvia :))) Yhtenä päivänä meän Gini oppi aukaisemaan hanan wc:ssä. Täysille. Vipu vaan ylös.. joko ne teillä osaa? Sun hana on kyllä supermakee, miten se toimii..
    ja makee mimmi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätäpä sitä on meillä pelätty, tuo hana nimittäin on aikaslailla helppo oppia aukaisemaan, vipu kääntyy sivulle. Siksi ei uskallakaan pitää pohjaventtiiliä paikoillaan, sen kun polkaisee alas ja hana auki niin taattu vesivahinko tiedossa. Olen kuullut tällaisen tapahtuvan aivan oikeastikin.

      Poista
  4. Wau ! mikä punkkari hottis !
    aika hauskoja noi kissat kun juovat suoraan hanasta :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melko hottis joo...enpä nyt oikein tiedä siitä, mutta hauskaa oli hiukan hullutella. Aika mageita asuja kyllä löytyi monen muunkin päältä, sai nauraa oikein kunnolla kun muisteli mitä muuta kaikkea sitä koko 80-luvun aikana tulikaan puettua päälle. Ennätinhän siinä ajassa kasvaa nuoresta teinistä nuoreksi aikuiseksi.
      Mauno käyttää aika paljon aikaa tuon hanan kanssa, olisi mielellään vähän väliä hörppimässä vettä jos vain saisi.

      Poista
  5. Jo on Maukalla kokoa :) Vaikka tiesin, että iso on, tuo kuva havainnollistaa mainiosti.

    Säpäkkä punkkari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Mauno ei ole mikään pikkupoika. Oli mukavaa välillä leikkiä nuorta ja vielä mukavampaa palata taas vanhaksi :0)

      Poista